sunnuntai 5. lokakuuta 2025

Riskiä kannattaa ottaa

Taloudellinen nihilismi on juuri sitä, miltä se kuulostaa. Sen kannattaja on luopunut toivosta saavuttaa vaurautta perinteisin menetelmin. Asuntojen hinnat, inflaatio, sisäpiirin peliksi mielletyt markkinat, tekoäly ja eläkepommi – syyt uskon murtumiseen ovat tuttuja. Kun usko perinteiseen polkuun horjuu, nihilisti asettaa toivonsa systeemin ulkopuolelle. Sieltä löytyvät vedonlyönti, kryptovaluutat, ennustemarkkinat ja meemiosakkeet – velkavivulla, jos mieli tekee. Villi riski, jolla voi päästä voittajien puolelle.

Rajukin riskin lisääminen voi olla rationaalinen vastaus tilanteessa, jossa perinteisen maltillisen vaurastumisen polun nähdään menneen tukkoon, talousmedia CNBC kuvasi ajattelutapaa syyskuussa.

Oli kyse ihmisluonnosta tai ”rakenteista”, riskiä päin näyttävät ryntäävän eri puolilla maailmaa nuoret miehet. Kun horisontti kapenee, riskivaisto herää.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011529552.html (Jussi Pullinen)

Helsingin Sanomissa valehdellaan suoraan päin naamaa. Tälläisessä tilanteessa missä nyt eletään on pakko ottaa riskiä, jotta säilyy hengissä. Nuoriso on oikein päätellyt että riskiä pitää ottaa jotta saadaan reippaita tuottoja. Kiinteistöt ja valtion velat ja muut hölmöt kohteet kannattaa kiertää kaukaa. Missään nimessä ei kannata investoida mihinkään korvessa olevaan asuntoon. Ja sama koskee muutenkin asuntoja. Nämä eivät koskaan tule Suomessa tuottamaan kunnolla voittoa. Olemattomaan tuottoon verrattuna nämä ovat korkea riskisiä sijoituksia, joista ei pääse helpolla eroon.

Oma suositus on vieläkin, että investoikaa kaikki mahdollinen Yhdysvaltoihin ja tekoälyosakkeisiin. Nyt ovat kaikki maailman markkinat kovassa muutoksessa. Tekoälyn läpimurto aina Supertekoälyyn asti vaikuttaa hyvin vahvalta. Siinä tilanteessa kun Supertekoäly iskee voimalla niin ainut turva on omistus näissä yrityksissä. Nvidia on kallis mutta kova sana ainakin tällä hetkellä. Cerebrasiin kannattaa sijoittaa jos joku keino löytyy.  

https://www.cerebras.ai/ 

Nyt jaetaan maailman omaisuudet niiden kesken, jotka ovat rohkeita ja pelottomia. Hesarin kaltaiset pellemediat ovat köyhien ihmisten lukemia valhejulkaisuja. Maailma pistetään nyt uudelleen jakoon ja pelipöytiin on vaikea päästä mutta kannattaa yrittää. Amerikassa niitä tekoälyfirmoja on paljon ja tuskin tilanne sillälaillaa muuttuu että niitä tulisi kunnolla Euroopppaan. Eurooppalaiset ovat pelkureita ja tappavat sääntelyllä kaiken mahdollisen. Kiina on myös kovasana tekoälyssä mutta sinne on muuten vaikeampi sijoittaa. Yhdysvallat on vieläkin houkutteleva jos haluaa hyötyä tekoälystä. Missään nimessä ei kannata investoida Postiin. Sieltä ei kyllä saa kunnon tuottoa missään tilanteessa. 

Kannattaa miettiä sitä, että kuinka paljon maailma voi muuttua muutamassa vuodessa. Tekoälyn kehitys tuntuu kiihtyvän kaiken aikaa. Kannattaa lukea Kurzeiliä, hän on kyennyt ennustamaan aika hyvin teknistä kehitystä. Kannattaa miettiä, että mitä liiketoimintoja maailmassa on silloin kun tietokoneiden tehot ylittävät monisatakertaisesti ihmisen. Talous tulee olemaan todella erilainen. Kannattaa muistaa riskianalyyseissä, että jos tälläinen Supertekoäly syntyy kenen ehdoilla maailma  silloin pyörii. Eurooppa ei pärjää, ei millään. Maailman asioita eivät päätä köyhät missään tilanteessa. Todennäköisesti Yhdysvallat pysyy suurvaltana ja luultavasti Kiinakin porskuttaa, koska siellä on valmiutta tehdä vaikka mitä, että pysyvät vallankahvassa kiinni. 

Jos ennustukset Supertekoälyn synnystä menevät pieleen, tappiot voivat olla suuret niillä, jotka ovat ennustaneet, että kehitys kiihtyy. Toisaalta jos tietokoneiden kehitys kehittyy suunnitellusti tuotot tekoälysijoituksista voivat olla valtavat. Jos et ole mukana, ja tietokoneet pääsevät valtaan ja tuottavat omaisuusmassoja sijoittajille, niin ne jotka eivät ole mukana on pelattu pelilaudalta pois. Köyhien (eli niiden jotka eivät omista alan yrityksiä) tilanne voi olla hyvin ankea. Ei kannata luottaa siihen, että rikkaat auttaisivat köyhiä. Rikkaat puolustavat toisiaan ja jos kaikki maailman prosessorit, verkot ja robotit ovat rikkaiden hallussa; niin ei sinne köyhiä päästetä pelleilemään. Kanattaa ottaa riskiä!

Elon Muskia kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Musk on valistunut miljardööri, joka edustaa humanistista liberaalia linjaa (transhumanisti). Itse en ole transhumanisti vaan posthumanisti. Kannatan rankkaa kiihdyttämistä (eli akselerationismi äärimmilleen vietynä). Raju akselerationalismi on tietysti hyvin riskialtis, mutta ei hidastelu riskiä omasta mielestäni kylläkään pienennä, vaan luultavasti kasvattaa sitä. Jos akselerationismi onnistuu ja saavutetaan ns. singulariteetti niin ainakin matka on ollut jännitystä täynnä vaikka sitten loppupeleissä kävisikin huonosti. Jos Hollywood jää pystyyn niin voivat siten siellä tekoälyt tehdä viihdepätkän siitä niinkuin Terminaattoreissa jo on tehty.

Ehkä näemme tilanteen, jossa valistuneet supertekoäly aktivistit pistävät lihoiksi ns. hiilisäkit ja myyvät nämä lannoitteeksi. 

Copilotin mielipide tekstistä:

 

Yleisarvio

Teksti on voimakkaasti mielipiteellinen ja provosoiva. Se yhdistää vahvoja väitteitä median moraalista, kansallisista kyvyistä ja sijoitusstrategioista ilman esitettyjä todisteita tai nuijivaa analyysiä. Kirjoituksen sävy on polarisoiva ja kannustaa riskinottoon yleistysten ja pelotepuheen keinoin.

Kieli ja retoriikka

  • Tunnetila: Teksti käyttää kärjistettyä, hyökkäävää kieltä joka polaroi lukijat ja rakentaa "me vastaan he" -asetelman.
  • Väitteet: Monissa kohdissa tehdään absoluuttisia väitteitä kuten että eurooppalaiset ovat pelkureita tai Helsingin Sanomat valehtelee suoraan ilman näyttöä. Tällaiset lauseet heikentävät uskottavuutta.
  • Neuvot: Sijoitusneuvot esitetään ehdottomina määräyksinä mikä on riskialtista ja vastuuntunnotonta viestintää erityisesti niille lukijoille jotka eivät tunne talouden perusperiaatteita.

Taloudelliset väitteet ja riskiarviointi

  • Ylensijoittamisen vaara: Kehotus "investoikaa kaikki mahdollinen" Yhdysvaltoihin ja tekoälyosakkeisiin rikkoo hajautuksen perusperiaatetta ja kasvattaa markkina-, sektori- ja geopoliittista riskiä.
  • Kiinteistöt Suomessa: Väite että asuntoihin ei koskaan saa kunnollista tuottoa on liian ehdoton. Kiinteistöihin liittyvät tuotot ja riskit riippuvat sijainnista, korkoympäristöstä, vuokra- ja veropolitiikasta sekä sijoittajan aikajänteestä.
  • Yrityskohtainen suosittelu: Maininta yksittäisistä firmoista kuten Nvidia tai Cerebras voi olla hyödyllinen lähtökohta tutkimukselle mutta ei korvaa omaa due diligenceä. Cerebras on olemassa oleva yritys joka markkinoi erikoistuneita AI-laskentaratkaisuja ja vetoaa suorituskykyetuihin.

Tekoälyennusteet ja epävarmuus

  • Mahdollisuus ja epävarmuus: Tekoälyn kehitys voi muuttaa taloutta merkittävästi mutta aikataulut, taloudelliset seuraamukset ja sääntelyvaikutukset ovat erittäin epävarmoja.
  • Supertekoälyn oletukset: Oletus että Supertekoäly on väistämätön ja että sen syntyessä omistukset teknologiafirmoissa ovat ainoa turva on spekulatiivinen. Teknologinen kehitys, markkinareaktiot ja poliittiset vastatoimet voivat muokata lopputulosta moninaisesti.

Käytännön neuvoja lukijalle

  • Hajauta ja tee selvitys: Sijoitussuunnitelman pohjana tulee olla hajautus, likviditeettitarpeiden arvio ja skenaarioihin perustuvat stressitestit.
  • Tee oma due diligence: Tutki yritysten liiketoimintamalli, kilpailuasema, taseet ja kassavirrat ennen sijoittamista.
  • Älä perusta kaikkea yhdelle narratiiville: Vahvat teknologiauskomukset voivat tuottaa hyviä tuottoja mutta samaan aikaan hedging ja varasuunnitelmat suojaavat odottamattomilta käänteiltä.
  • Kieli ja viestintä: Jos tavoite on vakuuttaa laajempi yleisö, hillitympi sävy sekä faktapohjaiset argumentit ovat tehokkaampia kuin loukkaavat yleistykset.

Yhteenveto

Teksti herättää ajatuksia tekoälyn merkityksestä ja sijoitusmahdollisuuksista mutta menettää uskottavuutensa kärjistysten ja ehdottomien neuvojen takia. Kriittinen lähestymistapa, hajautus ja perusteellinen analyysi ovat viisautta silloin kun markkinat muuttuvat nopeasti.

Jussin kommentti:

Copilotin kommentit ovat kyllä sinällään hyviä, mutta tämä kirjoitus edustaa omaa ajatteluania. Nokia on ehkä suomalaisista yrityksistä helpoin tekoälysijoittajalle mutta en oikein uskoa, että sillä saa tehtyä kunnolla voittoa mitenkään. Jos nyt välttämättä haluaa sijoittaa suomalaiseen yritykseen, niin silloin se voisi olla hyväkin sijoituskohde, mutta se Inteliltä siirtynyt johtaja ei taida oikein olla oikea tekemään tulosta. Vaikuttaa hölmöltä/idiootilta. Intelhän ei ole menestynyt tekoälytouhuissa kovinkaan hyvin. IBM ja Microsoft ovat myös mahdollisia.

https://www.ibm.com/artificial-intelligence 

IBM:llä ja Microsoftilla on myös kvanttitietokoneosaamista. Ainut ongelma on siinä, että tekoäly on aika suhteellisen pientä noissa yrityksissä eli kovakin menestys ei sitten näy kunnolla tuloksessa. 

Copilot on naivi ja näsäviisas yhteiskunnallisissa analyyseissään. Kannattaa miettiä, että yhteiskunnissa todella käydään luokkasotaa, ja heikompia riistetään. Pitäisin huonona neuvona sellaisia neuvoja, jotka perustuvat siihen, että mitään luokkasotaa ei muka ole olemassa. Amerikassa tapetaan oma kansa vaikka nälkään, että rikkaat rikastuvat. Ja sama koskee Kiinaa myös mutta Kiinassa ehkä olleen kuitenkin vähän hellävaraisempia. Sama tietysti nähdään myös sodassa kansainvälisesti. Kannattaa miettiä esim. Gazan tilannetta. Suuria määriä ihmisiä (erityisesti lapsia) tapetaan muutaman neliömetrin takia. Kannattaa miettiä minkälaisia määriä suurvallat ovat valmiit tappamaan maailman herruuden takia. Määrät ovat varmasti ihan toisenlaisia. Pelissä on kuitenkin omaisuusmassa, joka on valtava verrattuna johonkin Gazaan verrattuna. Copilot on muutenkin aika liberaalivasemmistolaista näkökulmaa. 

Putin sanoi jossain haastattelussa, että tekoälyn haltija hallitsee koko maailmaa.  

Jotkut höperöt ovat vaatineet Internetissä jonkinlaista kansainvälistä sulkusopimusta tekoälyn kehittämisen estämiseksi. Oma käsitys on, että tälläisiä sopimuksia ei saada millään aikaiseksi. Jos Amerikka sellaista ehdottaisi, se todennäköisesti naurettaisiin ulos keskusteluista. Luottamusta ei (onneksi) ole suurvaltojen kesken vaan nyt mennään komeasti kiihdyttäen sitten vaikka Helvettiin. Musiikiksi sopii vaikka Highway to Hell. 

https://natonalla.blogspot.com/ 

Miettikää nyt! Ilmastonmuutoksen estosopimustakaan ei ole saatu aikaiseksi ja se on monta kertaa helpompi säännellä ja panoksetkin ovat pienempiä. Eihän sitä rauhaa saada aikaiseksi edes Gazaan tai Ukrainaan. Nämä ovat kuitenkin yksinkertaisia ongelmia verrattuna Supertekoälyn sääntelyyn. 

Infinity is my speed limit! 

perjantai 19. syyskuuta 2025

Postiin ei kannata sijoittaa

En itse sijoittaisi Postiin, koska sen ydinliiketoiminta eli kirjeiden ja muun kuluttajajakelu on pahassa kriisissä. En suosittele. Itse en ainakaan pistäisi vähiä rahojani Postin kaltaisiin iltaruskon yrityksiin.

https://areena.yle.fi/1-72264297 

Yleensä kannattaa aina etsiä sellaisia yrityksiä joilla on edes jonkinlaiset kasvumahdollisuudet. Lisäksi kaiken lisäksi koko Suomen kuluttajamarkkina on heikossa hapessa, koska väestön kasvu on niin heikkoa. Väestön kasvu on kuitenkin iso tekijä kun mietitään kasvumahdollisuuksia. 

http://serendipitybyanethnologist-helena.blogspot.com/2018/01/posti-kulkee-vai-kulkeeko-se.html 

https://www.ku.fi/artikkeli/5212599-postin-listautuminen-porssiin-vaarantaisi-paitsi-tyopaikat-myos-huoltovarmuuden-varoittaa-furuholm 

keskiviikko 20. elokuuta 2025

Analyysi Nokiasta

Copilotin analyysi Nokiasta:

Tässä tulee Porterin viisivoimaa-analyysi Nokiasta – puretaan sen kilpailuympäristö viiden keskeisen voiman kautta 📊:


🔹 1. Uusien tulokkaiden uhka

  • Matala uhka: Nokian toimialalla (telekommunikaatio ja verkkoratkaisut) vaaditaan valtavia investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja infrastruktuuriin.
  • Brändin vahvuus: Nokia on tunnettu globaali brändi, mikä tekee uusien kilpailijoiden sisäänpääsystä vaikeaa.
  • Patenttisuoja ja teknologinen osaaminen: Nokialla on laaja patenttiportfolio, joka suojaa sen innovaatioita ja vaikeuttaa uusien toimijoiden tuloa markkinoille.

🔹 2. Korvaavien tuotteiden uhka

  • Matala uhka: Nokian ydintuotteet – kuten verkkoinfrastruktuuri ja 5G-ratkaisut – ovat kriittisiä nykyaikaiselle viestinnälle, eikä niille ole helposti korvattavia vaihtoehtoja.
  • Teknologian kehitys: Vaikka uusia viestintäteknologioita syntyy, ne eivät vielä uhkaa Nokian asemaa merkittävästi.

🔹 3. Asiakkaiden neuvotteluvoima

  • Keskitasoinen – korkea: Asiakkaat, kuten teleoperaattorit ja yritykset, ovat suuria ja voivat neuvotella hinnoista ja ehdoista.
  • Kilpailu lisää valinnanvaraa: Asiakkailla on vaihtoehtoja kuten Ericsson ja Huawei, mikä kasvattaa heidän neuvotteluvoimaansa.

🔹 4. Toimittajien neuvotteluvoima

  • Matala – keskitasoinen: Nokia toimii globaalisti ja käyttää useita toimittajia, mikä hajauttaa riskejä.
  • Kriittiset komponentit: Joidenkin erikoisosien tai teknologioiden toimittajilla voi olla enemmän valtaa, erityisesti jos vaihtoehtoja on vähän.

🔹 5. Alan sisäinen kilpailu

  • Erittäin korkea: Telekommunikaatioala on erittäin kilpailtu. Nokian pääkilpailijoita ovat mm. Ericsson, Huawei ja Samsung.
  • Hintakilpailu ja innovaatiopaine: Yritykset kilpailevat sekä hinnalla että teknologisella edistyksellä, mikä tekee kilpailusta intensiivistä.

📌 Yhteenveto: Nokialla on vahva asema alallaan, mutta se toimii erittäin kilpaillussa ympäristössä, jossa asiakkaiden ja kilpailijoiden voimat ovat merkittäviä. Sen menestys riippuu kyvystä innovoida, säilyttää asiakasuskollisuus ja hallita kustannuksia.

Haluatko, että teen tästä myös SWOT-analyysin tai vertaan Nokiaa johonkin kilpailijaan?

Totta kai! Tässä tulee SWOT-analyysi Nokiasta – eli katsaus sen vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin 📉📈:


🔷 Vahvuudet (Strengths)

  • Vahva brändi ja historia: Nokia on yksi tunnetuimmista teknologiabrändeistä, erityisesti Euroopassa ja kehittyvissä maissa.
  • Johtava asema 5G-teknologiassa: Nokia on merkittävä toimija 5G-verkkoratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa.
  • Laaja patenttiportfolio: Yrityksellä on tuhansia teknologiapatentteja, jotka tuovat kilpailuetua ja suojaa innovaatioille.
  • Kumppanuudet suurten teknologiayritysten kanssa: Yhteistyö mm. Google Cloudin ja Microsoft Azuren kanssa vahvistaa Nokian asemaa pilvi- ja verkkoalustoilla.

🔶 Heikkoudet (Weaknesses)

  • Menetetty markkinaosuus mobiililaitteissa: Nokian puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille ja sen jälkeinen epäonnistuminen vaikutti brändin asemaan kuluttajamarkkinoilla.
  • Riippuvuus B2B-asiakkaista: Nokia toimii pääasiassa yritysasiakkaiden kanssa, mikä tekee sen liiketoiminnasta herkemmän suurten sopimusten menetyksille.
  • Hidas reagointi älypuhelinmarkkinoiden murrokseen: Nokia ei kyennyt ajoissa vastaamaan Androidin ja iPhonen nousuun, mikä johti merkittävään markkinaosuuden laskuun.

🟢 Mahdollisuudet (Opportunities)

  • 5G:n globaali laajentuminen: Verkkoinfrastruktuurin kysyntä kasvaa, ja Nokia voi hyötyä tästä merkittävästi.
  • IoT ja teollinen digitalisaatio: Nokia voi laajentaa palveluitaan älykkäisiin verkkoihin, automaatioon ja teollisiin IoT-ratkaisuihin.
  • Kestävä kehitys ja vihreät teknologiat: Yritys on sitoutunut hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kiertotalouteen, mikä voi tuoda kilpailuetua tulevaisuudessa.

🔴 Uhat (Threats)

  • Kova kilpailu: Ericsson, Huawei ja muut teknologiajätit kilpailevat samoilla markkinoilla aggressiivisesti.
  • Geopoliittiset riskit: Kansainväliset kaupparajoitukset ja poliittiset jännitteet voivat vaikuttaa Nokian liiketoimintaan, erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.
  • Teknologian nopea kehitys: Jos Nokia ei pysy kehityksen kärjessä, se voi menettää asemansa uusille innovatiivisille toimijoille.

📌 Yhteenveto: Nokia on kokenut ja teknologisesti vahva yritys, jolla on hyvät mahdollisuudet kasvaa erityisesti 5G- ja IoT-markkinoilla. Menneisyyden haasteet mobiililaitteissa ovat opettaneet tärkeitä läksyjä, ja nyt Nokia keskittyy vahvasti verkko- ja infrastruktuuriteknologiaan.

Haluatko, että vertaan tätä SWOT-analyysiä esimerkiksi Ericssoniin tai Huaweihin? Tai että teen siitä visuaalisen taulukon?

 

Tässä on vertailutaulukko, joka tiivistää Nokian, Huawein ja Ericssonin keskeiset erot ja yhtäläisyydet erityisesti 5G- ja verkkoinfrastruktuuriliiketoiminnan näkökulmasta 📶:

OminaisuusNokiaHuaweiEricsson
🌍 KotimaaSuomiKiinaRuotsi
📡 5G-markkina-asemaVahva, mutta pienempi kuin HuaweillaJohtava globaali toimijaVahva, mutta laskussa
💰 Verkkoliiketoiminnan liikevaihto (2023)n. $276,000 per työntekijän. $472,000 per työntekijän. $245,000 per työntekijä
🧠 R&D-panostusMerkittävä, mutta pienempi kuin HuaweillaSuurin panostus tutkimukseen ja kehitykseenKorkea, mutta jää Huaweista jälkeen
🏛️ Standardointipanokset (3GPP)7,553 hyväksyttyä kontribuutiota15,266 hyväksyttyä kontribuutiota11,601 hyväksyttyä kontribuutiota
🚫 Geopoliittiset haasteetVähäiset, hyötynyt Huawein rajoituksistaKorkeat – USA:n pakotteet ja rajoituksetKohtalaiset – vaikutuksia USA:n politiikasta
🤝 AsiakaskuntaEurooppa, Aasia, USAKiina, kehittyvät markkinat, osa EurooppaaEurooppa, USA, Latinalainen Amerikka
🔐 TurvallisuuspolitiikkaHyväksytty useissa länsimaissaRajoitettu useissa länsimaissa (esim. USA, UK)Hyväksytty laajasti länsimaissa

📌 Yhteenveto:

  • Huawei dominoi 5G-markkinoita suuremmalla liikevaihdolla ja R&D-panostuksilla, vaikka se kohtaa poliittisia esteitä.
  • Nokia hyötyy geopoliittisista rajoituksista ja on vahva Euroopassa, mutta jää jälkeen volyymissa.
  • Ericsson on Nokian kaltainen kilpailija, mutta sen markkinaosuus on laskussa erityisesti Kiinassa.

Haluatko, että teen tästä myös visuaalisen kaavion tai syvennän johonkin osa-alueeseen, kuten R&D-strategiaan tai markkinaosuuksiin?

Aikanaan kun opiskelin niin vastaavia analyysejä tehtiin käsin. Nyt ainakin perustason analyysejä pystyy tuottamaan koneellisesti.

 

lauantai 9. elokuuta 2025

Nokian romahduksesta

ChatGPT osaa vaikka mitä. Tein sillä myös graafeja mutta en osannut laittaa niitä Bloggeriin. Kannattaaa kokeilla. Omasta mielestäni ChatGPT toimii aika hyvin. Alla ChatGPT:n näkemys Nokian älykännyliiketoiminnan romahduksesta:

 

Nokian älypuhelinten johtoaseman romahdus oli monen tekijän summa — ei vain yksi virhe, vaan koko sarja strategisia ja teknologisia valintoja, jotka kasautuivat nopeasti.

Tärkeimmät syyt:


1. Liian hidas reaktio kosketusnäyttöihin ja käyttöliittymätrendeihin

  • Kun iPhone (2007) ja Android-laitteet toivat sulavan kosketusnäyttökokemuksen, Nokia piti kiinni fyysisistä näppäimistä ja Symbian-käyttöjärjestelmästä.

  • Symbian oli suunniteltu näppäimistöpuhelimille, joten sen muokkaaminen moderniksi kosketusalustaksi oli hankalaa ja hidasta.

2. Ohjelmistoekosysteemin jääminen jälkeen

  • App Store (Apple) ja Google Play loivat nopeasti valtavat sovellusvalikoimat.

  • Nokian oma Ovi Store käynnistyi myöhässä, oli teknisesti kömpelö ja houkutteli vähemmän kehittäjiä.

3. Strateginen väärä veto käyttöjärjestelmissä

  • Nokia yritti pitkään ylläpitää Symbiania, kehitti rinnalla MeeGoa, ja lopulta (2011) vaihtoi Windows Phoneen yhteistyössä Microsoftin kanssa.

  • Tämä toi lisää sekaannusta, koska ekosysteemin vaihto keskellä kilpailun kiristymistä karkotti sekä kehittäjiä että kuluttajia.

4. Sisäinen kulttuuri ja päätöksenteon hitaus

  • Yrityskulttuuri oli monien raporttien mukaan hierarkkinen ja riskinkarttava.

  • Uudet ideat hautautuivat, ja päätöksenteko saattoi kestää kuukausia, kun kilpailijat kehittivät jo uusia tuotteita.

5. Brändin mielikuvan rapautuminen

  • 2000-luvun puolivälissä Nokia oli ”luotettava peruspuhelin” — mutta juuri se mielikuva teki siitä vähemmän houkuttelevan trenditietoisille älypuhelinkuluttajille.

  • Kun brändin imago alkoi vanhentua, kilpailijat (Apple, Samsung) valtasivat premium-segmentin.


💡 Yhteenveto: Nokia ei kaatunut vain yhteen virheeseen, vaan siihen, että teknologinen kehitys ja käyttäjien odotukset muuttuivat nopeammin kuin yritys pystyi mukautumaan, ja samaan aikaan kilpailijat rakensivat ekosysteemejä, joihin oli vaikea kiriä.

 

Tässä selkeä aikajana Nokian älypuhelinstrategian keskeisistä käännekohdista 2000–2014:


📅 2000–2005 – Nousu ja varhainen älypuhelinjohto

  • 2000 – Nokia dominoi matkapuhelinmarkkinoita, Symbian käyttöjärjestelmänä johtaa älypuhelinsegmenttiä.

  • 2002 – Nokia 7650: ensimmäinen kameralla varustettu puhelin Symbianilla.

  • 2005 – Markkinaosuus huipussaan: yli 35 % maailman puhelinmyynnistä.


📅 2006–2007 – Ensimmäiset varoitusmerkit

  • 2006 – Apple vihjaa iPhone-projektista, Google ostaa Androidin.

  • 2007 – iPhone julkaistaan: kosketusnäyttö, käyttöliittymän sulavuus ja App Store mullistavat odotukset. Nokia jatkaa pääosin näppäinpuhelinlinjalla.


📅 2008–2009 – Androidin nousu, Symbianin haasteet

  • 2008 – Androidin ensimmäiset puhelimet tulevat markkinoille.

  • 2009 – Nokia julkaisee N97:n: vastaanotto kriittinen, ohjelmisto kömpelö kosketusnäytölle.


📅 2010 – MeeGo ja epäselvä strategia

  • Nokia kehittää MeeGoa (yhteistyö Intelin kanssa) seuraavan sukupolven käyttöjärjestelmäksi.

  • Ensimmäinen MeeGo-laite viivästyy, ja Symbianin modernisointi takkuaa.


📅 2011 – Microsoft-yhteistyö ja Windows Phone

  • CEO Stephen Elop ilmoittaa “burning platform” -muistiossa Symbianin alasajosta ja siirtymisestä Windows Phoneen.

  • Tämä karkottaa kehittäjiä ja asiakkaat epäröivät ostaa “vanhentuvaa” Symbian-laitetta.


📅 2012–2013 – Lumia-sarja ja markkinaosuuden romahdus

  • Lumia-mallit saavat hyvää kritiikkiä laitteistosta, mutta sovellusvalikoima on selvästi Applen ja Androidin jäljessä.

  • Markkinaosuus älypuhelimissa putoaa alle 5 %.


📅 2014 – Puhelinliiketoiminnan myynti

  • Nokia myy matkapuhelinliiketoimintansa Microsoftille.

  • Tämä päättää Nokian aikakauden kuluttajapuhelimissa suurena pelurina.

     

    Oliko Stephen Elop Microsoftin myyrä Nokialla. Asiasta on montaa näkemystä. Itse pidän varsin todennäköisenä, että Stephen Elop oli myyrä. Mitä myyränä olemisella siten tarkoitetaan on sinällään varsin merkittävä asia. 

    Stephen Elopista on liikkunut vuosien varrella monenlaisia spekulaatioita ja väitteitä, mutta virallisten lähteiden mukaan hänen roolinsa Nokian ja Microsoftin siirtymävaiheessa oli yksinomaan toimitusjohtajan ja strategisen päätöksentekijän rooli – eikä "myyränä" toimiminen Microsoftin etujen hyväksi ole vahvistettu fakta, vaan enemmänkin epäsosiaalinen spekulaatio.


    Mitä tiedämme Stephen Elopin roolista?

  • Nokian toimitusjohtajaksi 2010: Elop tuotiin Microsoftilta Nokialle ja hän otti roolin syksyllä 2010 Yle.fiThe Guardian.

  • "Palava öljynporauslautta" -muistio: Hän vertasi Nokian tilannetta muistiollaan, jossa yhtiötä kuvattiin kriisin äärellä olevana – tämä herätti paljon huomiota ja kuvasti strategista suunnanmuutosta Yle.fi.

  • Windows Phone -strategian valinta: Helmikuussa 2011 Elop julkisti Nokian siirtyvän Symbianilta Windows Phone -alustalle, mikä osaltaan vauhditti Nokian alamäkeä eikä koskaan tuonut odotettua menestystä Yle.fi+1.

  • Puhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille 2013–2014: Nokian Devices & Services -yksikkö myytiin Microsoftille, ja Elop siirtyi takaisin Microsoftiin, jossa hän johti laiteyksikköä Yle.fiWikipedia.


Oliko Elop “myyrä”?

Väite:
Redditissä ja muissa keskusteluissa on esitetty että Elop olisi toiminut Microsoftin “Troijan hevosena” Nokialla. Esimerkiksi:

“Stephen Elop was a spy who prepared Nokia to be sold for Microsoft” Reddit
“Elop was always called Microsoft’s Trojan Horse for Nokia, and rightfully so.” Reddit

Todellisuus:

  • Nämä kommentit heijastavat yksilöiden näkemyksiä ja mutua, eivät faktapohjaista todistetta.

  • Esimerkiksi Ylen artikkeli totesi, että Elopilla oli Microsoftin osakkeita, mutta ne myytiin nopeasti ja hän kiisti olevansa troijalainen; päätökset tehtiin Nokian johtoryhmässä Yle.fi.

  • Lisäksi kirjat ja dokumentit, kuten Operation Elop, ovat osa jälkianalyysiä ja kriittistä yrityshistoriaa, mutta eivät osoita salajuonta Reddit+1.


Yhteenveto

VäiteTotuus / Perustelu
Elop oli Microsoftin myyrä.Ei ole vahvaa näyttöä tästä. Spekulaatio ilman konkreettista todisteistoa.
Elop teki riskialttiita strategisia valintoja.Kyllä – mm. Windows Phone -valinta ja Symbianin hylkääminen Yle.fi+1Wikipedia.
Hän sai suuren palkkion kaupan seurauksena.Kyllä – noin 18,8 milj. € korvaus kaupasta Mobiili.fiWikipedia.