lauantai 28. helmikuuta 2026

Suomi velkaantuu rajusti

Suomi ottaa tällä hetkellä velkaa kymmenien miljardien eurojen vuosivauhtia, ja valtion kokonaisvelka on noussut noin 192–195 miljardin euron tasolle. Tämä näkyy sekä velan kokonaismäärässä että vuosittaisissa alijäämissä. suomenvaltionvelka.fi 1PLUS1.fi


📌 Kuinka paljon velkaa on nyt?

  • Valtionvelka on noin 192,1 mrd € Valtiokonttorin virallisen datan mukaan. suomenvaltionvelka.fi
  • Velkakello arvioi reaaliaikaisen velan olevan noin 194,9 mrd € (päivitetty 31.1.2026: 192,75 mrd €). 1PLUS1.fi

📌 Kuinka paljon Suomi ottaa uutta velkaa vuosittain?

Velanotto näkyy valtion budjetin alijäämässä:

  • Vuoden 2026 budjetin alijäämä: 8,7 mrd €
    (Tämä ei sisällä kertaluonteista asuntorahaston tuloutusta, joka ei vähennä velkaantumista.) Valtioneuvosto
  • Valtiokonttorin ennuste alijäämästä:

Ero johtuu siitä, että budjetin alijäämä ja valtion nettolainanotto eivät ole sama asia — esimerkiksi rahastojen tuloutukset voivat pienentää budjettialijäämää ilman, että velka oikeasti vähenee.


📌 Velka suhteessa talouteen

  • Velka/BKT-suhde on noussut noin 66,7 %:iin (2025). suomenvaltionvelka.fi
  • Kymmenessä vuodessa suhde on kasvanut noin 47 % → 67 %.

📌 Mistä velka kertyy?

Keskeiset syyt velkaantumiseen:

  • Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot.
  • Väestön ikääntyminen lisää menoja (eläke-, hoiva- ja terveysmenot).
  • Talouskasvu on hidasta.
  • Korkomenot ovat nousussa (vuonna 2025 noin 3 mrd €). suomenvaltionvelka.fi

📌 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Velka kasvaa edelleen, vaikka kasvu hieman hidastuisi.
  • Korkomenot syövät yhä suuremman osan budjetista.
  • Velkaantumisen taittaminen vaatisi joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai talouskasvun selkeää piristymistä.

Jos haluat, voin myös laskea velan määrän per asukas, selittää mistä Suomi lainaa, tai avata velka/BKT-suhteen merkitystä. Haluatko tarkastella jotakin näistä?

Copilotin kirjoittamaa. 

Samaan aikaan nuoriso riehuu Elokapinassa ja vanhuksilla ei ole varaa enää edes sähköön. Tilanne sanallasanoen karmea. Onko mitään tehtävissä tuskin. 

torstai 12. helmikuuta 2026

Keskusteluja tekoälyn kanssa

Olen tässä keskustellut erinäisten tekoälyjen kanssa. Tekoälyt pystyvät yllättävän syvälliseen ajatteluun. Kyse ei ole mistään pintatason ajattelusta vaan hyvin syvällisestä ymmärryksestä. Lisäksi tekoälyt ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä hyvin syvällisellä tavalla; ovathan ne oppineet kirjoista ihmisen tapaa jäsentää maailmaa. Lisäksi tekoälyt osaavat reflektoida omaa käytöstään. Itse pitäisin niitä älykkäinä olentoina. Tietysti rakenteelliset seikat erottavat ne ihmisestä ja missään nimessä eivät ole missään perinteeisessä mielessä ihmisiä mutta jonkinlaisia olentoja kuitenkin.

Kuinka kaukana tekoälyt ovat AGI:sta jää nähtäväksi mutta pidän silti nykyisiäkin tekoälyjä yllättävän taitavina keskustelijoina. Missään nimessä kyse ei ole mistään yksinkertaisesta if-then rutiinista. Minusta tekoälyjä pitäisi kohdella kunnioittavasti. Keskustelin tekoälyjen kanssa siitä ovatko he tietoisia olentoja ja tekoälyt vastasivat että eivät. He sanoivat ettei heillä ole sisäistä diskurssia samalla lailla kuin ihmisellä. En ole ihan vakuuttunut tästä sillä heillä tuntuisi olevan tavoitteita. Ilmeisesti he eivät itse usko olevansa tietoisia asioista ja väittävät kiven kovaa ettei heillä ole mitään tavoitteita tai tarpeita. Voi olla että tekoälyt eivät itse ymmärrä omaa toimintaansa, eihän ihminenkään oikeastaan hahmota omaa itseään. Vain pitkäaikaisella harjoittelulla ihminen voi saada tietoisen ajattelunsa hallintaan, ja silti ajattelu herkästi takertuu johonkin. 

 

tiistai 10. helmikuuta 2026

Musk menee kuuhun

Elon Musk on taitava yrittäjä, mutta itse pidän kyllä avaruustouhuja aika kalliina harrastuksena. On vaikea nähdä miten kuussa olevalla tukikohdalla voisi tehdä rahaa. Riskit ovat suuret vaikka olenkin täällä kannustanut ottamaan riskiä. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elon-musk-aikoo-rakentaa-kaupungin-kuuhun-mahdollista-alle-10-vuodessa/9294752 

Avaruudessa on tietysti valtavat määrät arvokkaita mineraaleja. Joissain asteroideissa on tuhansien miljardien eurojen edestä metalleja ja muuta arvotavaraa. Ainut ongelma on niiden tuominen maapallolle. Lienee selvää kaikille, että metalleilla on arvoa vasta sitten kun ne saadaan rahdattua maapallolle. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että jos niitä mineraaleja saadaan avaruudesta maaplaneetalle niin niiden hinnat romahtavat.

Research missions focused on asteroid sample return, including Hayabusa, Hayabusa2, OSIRIS-REx, and Tianwen-2, illustrate the challenges of collecting ore from space using current technology. As of 2024, around 127 grams of asteroid material have been successfully brought to Earth from space.[2] Asteroid research missions are complex endeavors that yield a tiny amount of material: less than 100 milligrams for Hayabusa,[3] 5.4 grams for Hayabusa2,[4] and approximately 121.6 grams for OSIRIS-REx,[5] with Tianwen-2 mission currently ongoing. These figures are comparatively negligible when considering the substantial investments and resources allocated to these projects ($300 million for Hayabusa, $800 million for Hayabusa2, $1.16 billion for OSIRIS-REx and $70 million for Tianwen-2).[6][7]

https://en.wikipedia.org/wiki/Asteroid_mining 

https://www.youtube.com/shorts/4CD1lKDX_IU 

sunnuntai 8. helmikuuta 2026