Virallisesti erikseen OFF Global ei ole toimintansa loppumisesta kertonut, mutta merkit ovat selvät – erityisesti yhdistettynä nähtävästi Nokian brändilisensoinnin laajempaankin alasajoon. Esimerkiksi myös Nokia-puhelimista tunnettu HMD Global on näillä näkymin lopettamassa Nokia-puhelinten myynnin ja markkinoinnin sopimuksen peruspuhelintenkin osalta päättyessä alkuvuoden 2026 aikana.
Nokia on yrittänyt linsensoida brändiään kuluttajamarkkinoilla mutta menestystä ei ole tullut. Lienee viisasta sanoa, että Nokian brändin arvoi kuluttajamarkkinoilla on jotakuinkin nolla. Brändin arvo muodostuu siitä pystytäänkö sillä myymään jotain. No, Nokian brändillä ei paljoa myyntiä tehdä.
Tähän asti on aina joku hölmö löytynyt joka on yrittänyt. Ei kannattaisi kun ei siitä mitään kuitenkaan tule.
Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen strategiaprofessori Timo Vuori puolustaa ex-pääministeri Esko Aholle sitä, miksi Nokian tuhon vuodet ansaitsevat lisätutkimusta vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Nokian epäonnistumiset voivat antaa oppeja yritykselle siitä, mitä vaikeassa tilanteessa voisi tehdä, Vuori sanoo ja täräyttää sen jälkeen:
”Kymmenet suuret suomalaiset yritykset ovat tuhon partaalla AI:n takia.”
Suomi luultavasti kohtaa tuhon aallon pian kun tekoälystä tulee totta. Tilanne on vaikea, koska Suomi ei ihan ole kärjessä tekoälyn käytössä. Ei tosin olla viimeisiäkään mutta petrattavaa olisi. No, toivossa on hyvä elää.
Nokia on varsin hyvin asemoinut itsensä rajusti kasvavilla datakeskus markkinoilla.
To cope with these AI-driven hikes in network and computational demand Nokia notes that today's datacenter networks need to scale up substantially. However, the networking technology specialist goes on to warn that many current solutions have "lost the plot on reliability and simplicity", while at the same time not being able to deliver the necessary reliability and resilience to keep infrastructure and services running to support AI. Nokia cited a recent ACM SIGCOMM Computer Communication Review study of more 180,000 switches in datacenters across 130 geographical locations revealed that approximately 32 percent of switch failures are caused by hardware issues and 17 percent of switch failures are caused by software gremlins in vendor switch operating systems.
Nokian strategia kuulostaa varsin hyvältä mutta kilpailluilla markkinoilla on vaikea tehdä voittoa. Sijoittajan kannalta tietysti pelkkä hyvä strategia ei riitä.
Tähän voisi vielä lisätä, että Nokia on varsin hyvin asemoinut itsensä datakeskusten sisäiseen ja ulkoiseen liikenteeseen nähden. AGI:n kannalta tällainen on varsin viisas strategia eli Nokiaa kannattaa ehkä ostaa jos haluaa osallistua tähän tekoäly boomiin. Tosin kiinalaiset on silläkin alalla kovia ja Kiina on vieläkin paljon halvempi paikka touhuta kuin kallis Suomi, eli ei ehkä kannata yliarvioida Nokian mahdollisuuksia, mutta tuurillahan tässä jokatapauksessa mennään eteenpäin.
Viesti on selvä. Verkkolaitteita valmistava Nokia aikoo kiihdyttää erikoistumistaan tekoälyyn ja datakeskuksiin vähentääkseen riippuvuuttaan teleoperaattoreista.
Siksi yhtiön hallitus ilmoitti maanantaina nimittäneensä uudeksi toimitusjohtajaksi yhdysvaltalaisen Justin Hotardin. Hän toimii nykyisin puolijohdeyhtiö Intelin datakeskus- ja tekoälyliiketoiminnan johtajana.
Intel on tietokone alan pioneereja. Aikanaan Intel oli (ja ehkä vieläkin on) x86 (eli tavallinen PC) maailman kiistämätön kuningas. Viimeaikoina Intel on kuitenkin menettänyt asemiaan ja tekoälyssä se ei ole pärjännyt ollenkaan. Ymmärrän kyllä, että Nokia yrittää nyt sitten tosissaan tekoäly liiketoimintaan mukaan. Tekoäly on nyt kuuma sana ja datakeskuksia syntyy kuin sieniä sateella. Tekoälykeskusten sisällä pitää siirtää hirvittävästi dataa ja samoin datakeskukset pitää kytkeä toisiinsa nopeilla yhteyksillä, jotta valtavien tekoälymallien kouluttaminen onnistuu. Bisnestä varmaan (jos ei tekoälykupla puhkea) riittää. Isoja riskejähän tuollaiseen strategian muutokseen liittyy mutta, jos Nokia (ja Suomi) aikoo tosissaan menestyä, niin kyllä tuollainen uusi tekoälystrategia on varsin trendikäs ja ehkä tuottoisakin suunta.
Ehkä Intel ja Nokia pystyvät tekemään yhteistyötä. Nokialla nyt ei hirveän hyvät kokemukset ole Amerikan (ja Kanadan) ihmemiehistä mutta ehkä nyt onnistaa. Joskus pienempikin yritys voi ostaa isomman eli jonkinlainen diili saattaisi olla mahdollista Nokian ja Intelin kanssa. Ehkä Intel voisi ostaa Nokian tai sitten jonkinlainen strateginen yhteistyösopimus voisi olla mahdollista. Nokiaan sijoittaneet voisivat saada tuottoa jos Intel vaikka ostaisi Nokian pois kuleksimasta. Tässä voi spekuloida vaikka mitä, mutta konesaliliiketoiminta, vaikka onkin nyt kuuma sana; on myös varsin kovasti kilpailtu ala.
Sinällään tekoäly liiketoimintaan meno tuntuu järkevältä. Suomi lähtee nyt vahvasti uuteen teknologiaan, jossa on isot mahdollisuudet. Samoin drooniliiketoimintaan meneminen tuntuu järkevältä. Näissä asioissa on tietysti synergialle isot mahdollisuudet. Riskit ovat isot mutta potentiaaliset tuotot ovat myös valtavia.
Vanhoilla strategioilla ei olisi kuitenkaan kovin suurta menestystä saavutettu, koska jossain 5G liiketoiminnassa on niin kova kilpailu, ettei sieltä tavallisia 5G asioita tehdessä suurtakaan tuottoa ollut odotettavissa. Nyt on siis ainakin periaatteessa kaikki tiet valmisteltu menestykseen. Täytyy muistaa kuitenkin, etä tekoäly alalla on todella kova kilpailu.
T'äytyy muistaa vielä ikävä tosiasia, että Intelhän ei ole pärjännyt tekoälyliiketoiminnassa kovinkaan hääppöisesti ja samaten Intel on menettänyt markkinaosuutta datakeskuksissa Armille ja Nvidialle (ja muille). Tilanne ei siis ehkä kuitenkaan ole niin hääppöinen kuin voisi ensi vilkaisulta kuvitella. Ehkä Nokia sitten kuitenkin otti liian ison palan syötäväkseen. En rehellisesti välttämättä suosittele sijoittamaan Nokiaan lisää mutta toisaalta kyllä Nokialla on jonkinlainen pelipaikka. Toivottavasti EU ei taas pilaa kaikkea. Toivotaan ettei käy samalla lailla kuin Stephen Elopin kanssa.
After only a little more than a year of running Intel’s Data Center and AI group – which is probably about as much fun right now as falling down the stairs – Justin Hotard has departed the chip maker to become the next chief executive officer of Nokia, which interestingly enough has a renewed interest in building cloud networks and making money at that.
Intel, of course, has mothballed its datacenter networking aspirations as it seeks to clean up the technical and financial messes that several generations of its leaders have created, which is extremely difficult given that GPU compute has come to dominate the datacenter budgets of the world and Intel doesn’t have one to sell. It doesn’t help Intel’s cause that AMD is in the driver’s seat with the X86 architecture and the hyperscalers and cloud builders are all working on their own server CPUs based on the Arm architecture to co-design their compute engines for their proprietary software stacks.
Hotard got his bachelor’s in electrical engineering from the University of Illinois in 1997 and an MBA from MIT Sloan in 2002. He worked as a sales engineering at Motorola and worked his way up the title ladder at Symbol Technologies and NCR before joining the Data Center Infrastructure group at Hewlett Packard Enterprise in August 2015. Eventually, Hotard ran the X86 server business and managed the H3C partnership with China, and did a one-year stint running HPE Japan before taking over HP Labs and its HPC and AI group in March 2021. If Nokia is going to be pushing harder into cloud datacenters with its networking – it has expanded its Ethernet fabrics and commercialized the open source SONiC network operating system in recent years – then Hotard is a good fit as the new CEO at Nokia.
