Jotkut antavat liian ruusuisen kuvan sijoittamisesta. Sijoittaja ottaa riskiä ja saa siitä jonkinlaisen korvauksen. Rahat voivat kadota hetkessä, etenkin jos ei ole kunnolla hajauttanut. Itsellä on sijoitukset aika hyvin hajautettu eli ainakin tähän asti on aina jostain tullut tuloa, mutta toisaalta jostain päin aina tulee tappiota. Sille ei voi mitään.
Ei sijoittajan elämä kovinkaan mukavaa ole, hermot meinaa joskus mennä kun sijoitusten arvot hyppivät ylös alas. Joku myy paniikissa ja yleisesti ottaen paniikkimyynti ei ole järkevää. Hyvin hajautettu salkku antaa kuitenkin suhteellisen hyvän tuoton kunhan ei tule mitään totaalista pörssiromahdusta.
Itse sijoitan lähinnä pörssiyhtiöihin. Kerran olen sijoittanut rahastoon joka sijoitti suomalaisiin kiinteistöihin. Se oli kyllä viimeinen kiinteistösijoitus, ei ollut muuta kuin harmia. Sain kuitenkin omat rahat takaisin ja vähän tuottoa. Iso osa sijoituksista on Amerikassa, koska siellä on dynaamisin talous tällä hetkellä. Salkkua kannattaa aika paljon ylipainottaa Yhdysvaltoihin, Eurooppa on mitä on.
Pörssisijoituksissa on siinä iso etu, että niistä saa rahat nopeasti pois jos tarvitsee johonkin.
Oma sijoitusstrategia on, että etsin hyviä kohteita ja sijoitan pitkällä juoksulla. Piensijoittaja ei millään pärjää lyhyen ajan sijoittamisessa suursijoittajille. Pidemmät linjat on ehkä helpommin ennustettavissa.
Täytyy muistaa aina, että osakekursseja ei oikeastaan pysty ennustamaan kunnolla eli riski on aina läsnä vaikka kuinka vaikuttaa olevan hyvä ja turvallinen sijoitus. Mahtiyrityksetkin kuten Nokia aikanaan voivat romahtaa. Tähän ei auta muu kuin hajauttaminen. Nythän Nokia vaikuttaa taas kiinnostavalta kun siellä on aika paljon datakeskusten sisäiseen ja ulkoiseen tiedonsiirtoon laitteistoa. Sitä monet pitävät kasvualana, eli Nokiaa kannattaa ehkä ostaa varovasti. Ala on kuitenkin kilpailtu eli sieltä voi sitten kuitenkin olla vaikea saada tuottoa reippaasti. Suomalainen kvanttiosaaminen voi myös olla kiinnostava sijoittajalle mutta siihen liittyy vielä isommat riskit kuin Nokiaan. Ehkä kannattaa laittaa kahvi- ja pullarahat siihen, jännitystäkin voi olla sijoittamisessa mukana vähän.
Isoin ongelma tällä hetkellä on ettei ole omia lapsia ja sukulaisille en mielelläni rahojani anna, koska ei heistä ole paljoakaan ollut iloa elämässä. Sinällään hyvät välit mutta en kuitenkaan mielelläni rahojani anna tyhjäntoimittajille. Tässä vielä ehtii kerätä muutaman vuosikymmenen rahaa, eli pitää jossain vaiheessa miettiä mitä sillä loppupeleissä tekee. Elän suhteellisen nuukasti niin ei arkeen nyt hirveästi rahaa mene. Vanhana voi sitten matkustaa mutta ei siihenkään kauheasti ole intoa.
Pitää sitten järjestää komeat hautajaiset loppurahoilla, kun ei niitä mukaansakaan saa.
Seppo Pennanen, 70, ei kursaile myöntää tätä: hän on miljonääri, monimiljonääri, etuoikeutettua eliittiä. Hän kertoo myös suoraan, että on vuoden sisällä tienannut sijoituksillaan satojatuhansia euroja ja tienaa lisää, mutta ei maksa näistä veroja senttiäkään.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012129698.html
Suomi on täynnä Seppo Pennasia, jotka eivät tiedä sijoittajan arjesta mitään. Ei se rahan saaminen tuottamaan ole mitenkään helppoa. Seppohan voi lahjoittaa rahansa pois sillähän niistä pääsee eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti