Amerikkalaiset puhuvat virallisesti kilpailun puolesta mutta todellisuudessa heti kun tulee edes vähän kilpailua, niin huudetaan kurkku suorana. Eurooppalaiset ovat yhtä huonoja hyväksymään kilpailun. Jonkun Saksan autoteollisuuden ongelmat eivät ole kiinalaisten syytä vaan ihan Saksalaisten laiskuudeta johtuvia. Jos Saksassa ei olisi turkkilaisia niin Saksalla ei juurikaan olisi millään alalla mitään kilpailukykyä, ja sama koskee Suomeakin.
Suomessakin osataan vaan valittaa. Sama koskee koko Euroopan Unionia. Valittaa kyllä jaksetaan kun työ ei maistu. Kiinalaiset juoksee kun eurooppa konttaa nelinjaloin. Länsimaissa on vieläkin jonkinlaisia fantasioita siitä, että täällä osataan asiat. Totuus on toinen. Markkinoiden rajoittamisen sijaan kannattaisi ehkä panostaa osaamiseen ja teolliseen tehokkuuteen eli automaatioon ja robotteihin.
Tekoälyn raju käyttöönotto lienee Suomen viimeinen mahdollisuus. Toivottavasti ei sitä tyritä. Nyt pitäisi valtiovallan ryhdistäytyä ja laittaa kaikki liikenevät voimavarat tekoälyyn. Suomi voisi vaikka sitoutua siihen, että ostetaan joka vuosi maailman nopein tietokone tänne korpeen. Lumille jatkoa vaikka millä keinoin. Aikanaan olisi hävittäjä rahat pitänyt laittaa tekoälyn kehittämiseen. 10 miljardilla eurolla olisi saanut aika paljon tietokoneita.
Mediassa on esitetty, että kysymys olisi ollut hakulaitteiden litiumakkujen räjähtämisestä. Hyppönen ei pidä tätä todennäköisenä.
– Litiumakut ovat vaarallisia ja ne saa räjähtämään, mutta normaalissa räjähdyksessä ne räjähtävät enemmänkin hyvin aggressiivisena tulipalona, sihisevänä sähikäisenä. Kun katsoo videoita näistä nyt nähdyistä räjähdyksistä, niin ne räjähtävät, kuten räjähdysaine räjähtää.
Tämän takia Hyppönen arvioi, että hakulaitteita oli muokattu ja niihin oli asetettu räjähdysainetta. Operaatio on ollut hyvin huolellisesti valmisteltu.
– Tämä on ehkä sen takia ollut mahdollista toteuttaa, että normaalit käyttäjät eivät enää käytä hakulaitteita mihinkään.
Hakulaitteet ovat jo kokolailla vanhaa teknologiaa. Kukaan tavallinen ihminen tuskin niitä enää käyttää. Kännykät ovat yleisempiä ja halvempia. YLE:llä on yhdestä räjähdyksestä video. Räjähdys on näyttävä. Tuskin tuollaista räjähdystä viruksella saa aikaan, koska ei sitä akkua niin kauheasti jossain hakulaitteessa ole. Viruksen täytyisi jollain lailla yrittää yli kuumentaa akkua toistamalla hirvittävällä kellotaajulla jotain komentoa. Eli viruksen pitäisi pystyä nostamaan kellotaajuutta hirveästi. Tämä lienee mahdotonta, koska yleensä tuollaisissa laitteissa on joku ylikuumenemissuoja, ja lisäksi prosessori todennäköisesti kaatuisi paljon ennen kuin se saisi kelloa nostettua millään tavalla. Onko tuollaisissa koneissa yleensä sellaista käskyä jolla kellotaajuuden voisi kymmenkertaistaa? Tuskin. Lisäksi tuollainen kellotaajuuden nosto todennäköisesti kaataisi koko laitteen käyttöjärjestelmän ja lähinnä pakottaisi sen sammumaan.
Hizbollahin porukka on koko lailla tyhmää. Kyllä tuollaisten hakulaitteiden räjäyttäminen on paljon helpompaa kuin kännyköiden. Kännyköitä käyttävät monet mutta hakulaitteita vain terroristit.
Jos haluat investoida tekoälyyn niin muisti voisi olla sopiva kohde. AI eli tekoäly kuluttaa valtavasti nopeaa muisti. Muistin kysyntä on rajussa kasvussa, koska isot tekoäly mallit vaativat valtavasti muistia. https://www.eetimes.com/podcasts/the-memory-that-breathes/
"Suomen kannalta on lisäksi ongelmallista, että vientimarkkinana tärkeän Saksan talousnäkymät ovat varsin heikot. Saksa on menettänyt oikeastaan kaikki 2000-luvun alun vahvan kasvun tukipilarit: Venäjältä saatavan halvan energian, Kiinan markkinoiden nopean kasvun, Keski- ja Itä-Euroopan avautumisen tuomat kertaluonteiset mahdollisuudet tarjontaketjujen tehostamiseen sekä polttomoottoriautoihin liittyvän teknisen osaamisen tuomat kilpailuedut."
Internetissä liikkuu huhu, että Lundmarkki joutuu lähtemään. Itse en sinällään Lundmarkia ole minään kovin taitavana johtajana pitänyt. Ainut ongelma Lundmarkin lähdössä on, että seuraaja tuskin on suomalainen vaan jostain muualta. Suomesta ei yksinkertaisesti löydy riittävän osaavaa johtajaa ja tämä on sääli. Nokia on minusta liian suomalainen. Suomesta ei yksinkertaisesti löydy riittävän älykkäitä ja taitavia ihmisiä. Suomalaiset eivät oikein tunnu tajuavan talouden realiteettejä. Sitähän on pitkään puhuttu että maahanmuuttoa pitäisi lisätä. Realistisesti ajatellen maahanmuutto tuskin ratkaisee Suomen osaaja ongelmaa. Nokia on siinä mielessä merkittävä yritys Suomelle että sen varaan on paljon rakennettu. Sille nyt ei mitään voi jos ei Suomessa yksinkertaisesti ole riittävän lahjakkaita ihmisiä. Minkä sille voi jos kansa ei ole tarpeeksi älykästä. Ulkomailta lienee turha haaveilla mitään superihmisiä Suomeen. Itse menisin kyllä piilaaksoon hommiin jos pääsisin. Siellä on yksinkertaisesti paremmat mahdollisuudet, etenkin yritystoimintaan. Suomessa on kaikki niin hirvittävän pientä ja vaatimatonta. Rahaa ei ole sijoittaa yrityksiin ja huippu osaajia ei yksinkertaisesti ole kovinkaan montaa.
Suomen osaamisen ydin alueet eivät oikein voi olla sellaisella alalla kuin verkkojen rakentaminen. Verkkoliiketoiminnassa joudutaan kilpailemaan Kiinan kanssa ja siellä palkkataso on vieläkin huomattavasti alempi kuin Suomessa. Tässä on se ongelma, että tavallaan Suomessa on huippuosaamista ja sinällään taitaville ihmisille pitäisi voida maksaa kunnon palkka mutta samalla Kiinassa pystytään tekemään asioita valtavasti halvemmalla. Kiinassa kaikki kustannukset ovat alhaisempia kuin Suomessa. Insinöörit ja johtajat. Suomalaisen insinöörin palkka on yksinkertaisesti liian suuri, ei näillä palkoilla kiinalaisia vastaan pärjää. Ei millään. Palkoista pitäisi ottaa yksi nolla pois, ainakin.
Hindujen osaamista on minusta monella alalla liioiteltu, eivät ne siellä ole kovinkaan vahvoja tietotekniikassa. Suomessa oli jo 80-luvulla kotitalouksissa tietokoneita. Intiassa ei ole vieläkään kovin monella lapsella omaa tietokonetta. Suomessa jo aikanaan harjoiteltiin Commodore 64 :lä ja Amigalla.
Commodoren laitteilla oli helppo opetella kaikenlaista tietotekniikasta. Nykytietokoneilu tapahtuu niin korkealla abstraktiotasolla, että koko fyysinen tietokone katoaa. Nykytietokoneilla ei ohjelmoijalle synny mitään käsitystä laitteistosta, koska niitä ohjelmistorajapintoja on niin monta kerrosta.
Nokian verkkotoimiala on sellainen toimiala, että siinä kiinalaisten vahvuudet ovat valttia. Pienelle maalla on vaikeaa kilpailla näin kovasti kilpaillulla globaalilla toimialalla.
Nokian kaltaisen yrityksen johtajan pitäisi minusta olla reippaasti alle viisikymppinen. Muuten Baldauf olisi hyvä, mutta 69 vuotiaana on yksinkertaisesti liian vanha. Ei sitä kukaan enää lähemmäs 70-vuotiaana jaksa touhuta vaikka olisi muuten kuinka taitava tahansa.
Nykymaailmassa johtajalta vaaditaan ymmärrystä sellaisista asioista mistä ei ennen vanhaan tarvinnut juurikaan välittää. Nykymaailmassa joku Afrikka ja Kiina ovat sellaisia paikkoja missä yritysten voitot ja tappiot lasketaan.
Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista tarvitaan paljon enemmän kuin ennen vanhaan. Nyt pitää ymmärtää Afrikkaa ja Kiinaa ihan toisella tavalla kuin 20-vuotta sitten.
Pekka Lundmark on jokatapauksessa yksi Suomen kokeneimmista yritysjohtajista. Toivotaan että, Suomi ei puutu pelkäksi tytäryhtiötaloudeksi vaikka huonolta tilanne näyttää.
Kielitaitoa kannattaa laajentaa erityisesti harvinaisempiin kieliin. Suomessa ei juurikaan osata kantaväestön keskuudessa arabiaa, somaliaa tai kiinaa. Nyt Suomen pitäisi panostaa oikein kunnolla kielenopetukseen.
Jotkut rasistit eivät haluaisi oppia. Itse olen käynyt opiskeluaikoina japanin kielen kurssilla. En tosin päässyt siitä läpi ja jäi kesken. Japanin opiskeluun kannattaisi myös panostaa vaikka Japani onkin entinen mahtivaltio ja tuskin enää koskaan tulee merkittäväksi valtioksi. Arabiaa kannattaisi myös opiskella. Itsellä on ollut haaveena Kiinan kielen opiskelu mutta en ole ehtinyt siihen panostaa. Kielen opiskelu on tie syvällisempään ymmärrykseen. Englannin kielellä voidaan tietysti kommunikoida mutta kielen osaaminen vie kuitenkin syvällisempään ymmärrykseen.
Afrikkalaisia kieliä ei juurikaan Suomessa paikallisväestön (eli suomalaisten) keskuudessa tunneta. Onneksi tähän on tulossa muutos afrikkalaisen väestön lisääntymisen seurauksena. Suomen tulisi todella hyödyntää tämä mahdollisuus tuomalla mahdollisimman paljon afrikkalaisia Suomeen. Suomi on myös Afrikka, puhutaan porukalla somaliaa.
Itsellä on pelkästään hyviä kokemuksia afrikkalaisista, harvinaisen mukavaa ja ystävällistä porukkaa mitä olen tavannut. Afrikkalaiset naisetkin ovat ihan erilaisia kuin suomalaiset. Suomalaisille naisilla on nykyään niin oudot tavat.
Opiskeluaikoina meillä keskityttiin aika vahvasti eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, Euroopan ulkopuolinen maailma jäi heikolle. Nyt pitäisi olla rohkeutta panostaa euroopan ulkopuoliseen maailmaan. Se tietysti vaatii ihan erilailla tutkimusta. Afrikka ja Aasia ovat vieläkin varsin heikosti tunnettuja alueita. Nyt pitäisi Suomen talouselämän panostaa rajusti Afrikkaan. Jokaiseen kansainvälisiä asioita opettavaan yliopistoon pitäisi saada opetusta ja tutkimusta näihin kieliin ja kulttuureihin. Ainoastaa rajut satsaukset ovat riittäviä. Jokaisen suomalaisen tulisi osata ainakin auttavasti jotain euroopan ulkopuolista kieltä.
Muistan omana opiskeluaikana, ettei meillä opiskeluissa juurikaan käsitelty Yhdysvaltojen ja Euroopan ulkopuolista maailmaa kunnolla. Afrikkaan ja Aasiaan olisi kyllä voinut suuntautua. Suurin osa opiskeluista rajoittui Yhdysvaltoihin ja EU:hun. Siihen aikaan Suomen kannalta Afrikka ja Aasia jäivät vielä unholaan. Kiinakin oli lähinnä halppateknologian tuotantolaitos. Maailma on onneksi muuttunut niistä päivistä rajusti eli sellainen ajattelu mikä vielä silloin oli mahdollista on nyt täysin mahdotonta. Onneksi maailma on nyt paljon parempi paikka elää; nyt voi ainakin periaatteessa opiskella Afrikkaa ja Kiinaa oikein kunnolla; Niistä voi vaikka tehdä väitöskirjan.
Internet on nykyään tuonut kielten opiskeluun ihan uusia tapoja. Tällaisia mahdollisuuksia ei minun nuoruudessani ollut. Nyt voi opiskella myös näitä harvinaisempia kieliä Suomessa. Maailmallahan ne ovat kuitenkin Suomea yleisempiä. Somaliallakin on osaajia ympäriä maailmaan ja Suomen kieleen verrattuna se on varsin laajasti puhuttu kieli.
YLE:n pitäisi tehdä kielten opetusohjelmia oikein kunnolla. Ainakin kaikkiin isoimpiin afrikkalaisiin ja aasialaisiin kieliin pitäisi nyt panostaa oikein kunnolla. Eli euroa peliin oikein kunnolla. Minusta olisi järkevää, että olisi ainakin kaikilla isoilla afrikkalaisilla ja aasialaisilla kielillä olisi omat uutisensa. Se olisi kielenopiskelijalle hienoa, että voisi katsoa uutisia mahdollisimman monella kielellä. Nyt pitäisi koko yhteiskunnan tasolla panostaa oikein kunnolla afrikan, lähi-idän jne ymmärtämiseen. Kielitaito on avain koko kulttuuriin. Intiassakin on hirvittävä määrä erilaisia kieliä ja kulttuureja, joita ei Suomessa juuri tunneta ollenkaan. Ei maailma lopu Amerikkaan, siitä se vasta alkaa. Suomessa pitäisi seurata afrikkalaisia, intialaisia, kiinalaisia jne uutisia samalla innolla millä seurataan mitä joku amerikkalainen seniili politikko suustaan sylkäisee.
Jotkut suhtautuvat globaaliin maailmaan kovin kapeakatseisesti. Kun ihmisiin tutustuu ympäri maailmaa syvällisemmin; huomaa, että monet käsitykset maailmasta ovat hyvin heikkoja. Meidän ei pidä tuudittautua Länsimaiseen maailmankuvaan vaan laajentaa ymmärrystämme rajusti. Itse olen jo sen verran vanha, että mikään kovin radikaali vieraiden kielten opiskelu ei enää kovin helposti onnistu mutta mieli kuitenkin tekisi oppia ainakin arabiaa, kiinaa jne. Harmi, että minulla ei yksinkertaisesti riitä kyvykkyyttä oppia kovinkaan montaa kieltä. Tietysti pienikin uuden oppiminen on aina mukavaa. Nämä ihmiset, jotka haluavat kieltää muilta uuden kielen oppimisen ilon ovat hyvin ilkeitä ja rajoittuneita ihmisiä. Itse olen aina ollut kiinnostunut uusista tavoista ymmärtää maailmaa. Stereotyyppinen länsimainen tapa jäsentää maailmaa ei ole ainut mahdollisuus, eikä luultavasti edes paras. Tulevaisuudessa tulee ehkä jossain vaiheessa mahdolliseksi rikastuttaa ihmisaivoja sellaisilla tekoälyjärjestelmillä, jotka tekevät vieraan kielen oppimisesta paljon helpompaa. Tälläisestä kyvykkyydestä on haaveiltu jo pitkään mutta nyt se on ainakin teoreettisella tasolla mahdollista. Eikö olisi hienoa kyetä lukemaan, puhumaan, kirjoittamaan jne kaikkia, ainakin merkittävämpiä kieliä, yhtä hyvin kuin äidinkieltä?
Dokumentti joka kertoo jotain Japanin teollisuuden romahduksesta. Sama koski myös aikanaan Suomea. Kankea japanilainen kulttuuri tuhosi maan huipputeollisuuden. Pitkälti samoin kävi Suomessa. Ei ihme, että Suomea aikanaan kutsuttiin Euroopan Japaniksi.
Ruotsalaiset ovat kehittäneet jännän tavan pakata muistia. Zeropointiin kannattaa ehkä sijoittaa jos pääsee.
Moreau told us memory is a “bottleneck” that has developed much slower than processors, and that 30 percent of memory transactions can be avoided. He added that memory was “expensive” too as a large and increasing part of both capex and opex in datacenters.
Suomi ja muut EU-maat heräävät vasta vähitellen ympäröivän talousmaailman muutoksiin – kuten siihen, että teollisuus- ja kauppapoliittinen kilpailu suurten talouksien kesken on muuttunut entistä kovemmaksi.
Meneillään on raaka kilpajuoksu esimerkiksi puolijohteiden, mikropiirien ja muun huipputekniikan investoinneista tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantoon.
Juuri puolijohteet, mikropiirit ja muistipiirit ovat kisan keskiössä, sillä niitä tarvitaan yhä enemmän käytännössä kaikilla nopeasti digitalisoituvan talouden osa-alueilla, kuten auto-, elektroniikka-, energia-, lääke- ja puolustusteollisuudessa.
Jotkut EU:ssa fantasioivat EU:sta peluria elektroniikan valmistukseen. Totuus kuitenkin on, että eurooppalaisella työmoraalilla huippuprosessorien tuotanto jää haaveeksi. Tällaisten teknologioiden kehittäminen on sangen vaativaa, eikä sitä eurooppalainen pelletyöläinen kykene tekemään. Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Afrikassa on täysin toisenlainen työkulttuuri voimissaan. Duunia tehdään pitkiä päiviä pienellä rahalla.
Euroopassa duunari vaatii kovaa liksaa, liian kovaa sanon minä. Lisäksi EU on ollut kiinnostuneempi maataloudesta kuin prosessoreista ja tämä jälki näkyy. Sinälläänhän sillä tekeekö talous puolijohteita vai elektroniikkaa ei ole mitään merkitystä, koska näitä saa ostettua markkinoilta vaikka kuinka paljon eli ei niitä tarvitse itse valmistaa. Elektroniikan tekeminen ei ole mitenkään kovin kannattavaa monellekaan yritykselle, ja sama tietysti pätee kaikkeen muuhunkin tuotantoon.
