Nokia keskittyy peruspuhelimiin

Nokia on yrittänyt (joidenkin mielestä epätoivoisesti) saada takaisin menettämiään markkinaosuuksia älypuhelinmarkkinoilla uudistamalla mallistoaan Windows Phonella. Kasvu on ollut havaittavaa, mutta silti hidasta.Reutersin mukaan Nokia on nyt palaamassa juurilleen halpojen peruspuhelinten pariin.

http://www.puhelinvertailu.com/uutiset.cfm/2013/02/23/nokia_kaantaa_strategiansa_painopistetta_peruspuhelimiin

http://www.reuters.com/article/2013/02/22/us-nokia-idUSBRE91L0E420130222

Itse olen jo aikaisemmin useaan otteeseen kirjoittanut, että Nokian kannattaisi nimenomaan keskittyä peruspuhelimiin ja kehitysmaa älypuhelimiin ja jättää suosiolla markkinoiden yläsegmentit Applelle ja Androidille. Halppisvalmistajalle on olemassa valtavat markkinat. Erityisesti Nokian kannattaisi nyt panostaa kehitysmaiden markkinoiden tutkimiseen ja kehittää teknologiaa, joka vastaa kehitysmaa asiakkaiden erityistarpeisiin. Lännen eliittipuhelin markkinat ovat Nokialle mahdottomia, koska siltä puuttuu niin paljon ymmärrystä asiakkaiden käyttäytymisestä ja markkinoinnista mutta kehitysmaapuhelimet voisivat onnistua paremmin, koska niillä markkinoilla ratkaisee aivan eri asiat ja Nokia on monessa kehitysmaailmaille tarpeelisessa asiassa suhteellisen hyvä. Apple tuskin on kiinnostunut kehitysmaiden köyhistä ja keskiluokasta ja sama koskee jossain määrin Samsungia. Tosin kiinalaiset ovat kehitysmaamarkkinoilla suuri uhka Nokialle mutta Nokialla on brändiä mitä kiinalaisilla ei vielä ole.

Olkoot köyhistä köyhimmät ja kurjalisto Nokian kohderyhmä.

Nokian pelastaminen luultavasti merkitsee valtavaa afrikkalaisten asiantuntijoiden tarvetta Suomessa. Suomen tulisi pyrkiä hankkimaan nopeasti jopa satatuhatta, tai jopa (useita) miljoonia, afrikkalaista vaihto-opiskelijoita opiskelemaan Suomeen. Nokian kehitysmaakeskeinen strategia ei onnistu ilman paikallisten olojen asiantuntemusta ja sitä ei Suomessa ole tarpeeksi. Tehdään yhdessä Helsingistä Mombasa jossa letkeät afrikkalaiset rytmit raikuvat.
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/133582-nokian-paamaaratietoinen-itsetuho

Pystyykö Nokia oikeasti nousemaan jää nähtäväksi. Nokialla on kuitenkin vielä mahdollisuus pysyä ainakin jonkinlaisena tekijänä mutta halppisstrategia tarkoittaa, että pitää pystyä olemaan volyymiykkönen halvoissa puhelimissa. Halppisvalmistajat, jos ne tekevät kunnon tulosta ja ovat kalliista maasta kotoisin, ovat aina volyymiykkösiä.
http://chinahour.blogspot.fi/2013/02/china-denies-its-worlds-biggest-trader.html

 

Nokia ja Tata

Entiset Nokialaiset - nykyiset Tatalaiset valittavat kännyjen puutetta.

Porokarin mukaan TATA olettaa, että työntekijät tuovat taloon omat työvälineensä. Firma ei anna työntekijöille edes kännykkää, vaan 50 euron puhelurajoituksella varustetun sim-kortin. Toimintamallia kutsutaan nimellä "bring your own device".
"TATA:n toiminta vaikuttaa amatöörimäiseltä. Vaikka se on iso yritys, vaikuttaa siltä, että Nokia on ulkoistanut henkilökuntaansa ulkomaiselle pikkufirmalle, joka ei tiedä mistään mitään", Porokari sanoo YTN:n tiedotteessa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/ytn-nokia-ulkoistanut-tietohallintoa-amatoorifirmalle/622090/

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/57175-nokialaisille-ikava-yllatys-tata-ei-anna-edes-matkapuhelimia-sim-kortin-raja-50-eu

Nokialaiset olivat aikanaan tottuneet työskentelemään alansa johtavassa yrityksessä ja edut olivat sen mukaiset. Intia on kehitysmaa ja työsuhde edut ovat vaatimattomat. Intiassa suomalaisesta palkkatasosta ei edes haaveilla. Intiassa monet tienaavat vuodessa alle 50€. Intialaiset johtajat tuskin katselevat mielellään, että suomalaiset rivikoodarit tienaavat enemmän kuin koko Tata konsernin ihot kihot. Kiinassakin käsittääkseni jopa Kiinan kommunistipuolueen isoilla johtajilla on suomalaisittain varsin pienet palkat. Luultavasti Suomessa siivoojakin tienaa enemmän kuin merkittävät kommunistijohtajat. Luontaisedut tosin voivat sielläpäin olla paljon paremmat mutta palkka lienee silti varsin matala.

Nokia tabletti

Nokian tabletista huhutaan ja nykyään tablettimarkkinat ovatkin tärkeät mutta Windows RT:llä on paha kilpailla markkinoilla.
http://mobiili.fi/2013/02/15/tutkimusyhtio-nokialta-ei-tablettia-viela-tassa-kuussa-mwcssa/

Nokian tuskin kannattaa kiirehtiä Windows RT tablettien kanssa vaan säästää voimansa kännypuolelle jossa on mahdollista saavuttaa ainakin jotain. Tablettipuolella Nokialla tuskin on juurikaan mitään voitettavaa. Tablettipuolelle on tulijaa HP jne. Windows RT:lle ei ole ohjelmia eli sellaisen tuominen tällä hetkellä markkinoille olisi Nokialle rahojen heittämistä pohjattomaan kaivoon.

Nokia unohti strategian

KTM Paula Kilpisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemä uusiväitöstutkimus väittää, että Nokian strateginen muutos merkittäväksi älypuhelinvalmistajaksi hidastui, koska yritys keskittyi Aasian nopeasti kasvaviin markkinoihin ja halpoihin peruspuhelimiin.

http://www.talouselama.fi/nokialandia/uusi+selitys+sille+miksi+nokia+menetti+alypuhelinvaltikkansa/a2165809
http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=473

http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2013_013.pdf

Paula Kilpinen on tehnyt väitöskirjan kansainväliseen liiketoimintaan (IB). Ilmeisesti Nokia jäi uinumaan menneeseen menestykseen ja strateginen johtaminen unohdettiin ja tapeltiin organisaatiossa sisällä suunnasta.

In terms of managerial implications this study also highlights the temporal and spatial asymmetries present in internal selection environments within the multinational firm, and the importance of aligning the internal selection environment with strategy. This requires an ability to address ambiguous and contradictory elements, and to overcome the inherent heterogeneity within the multinational firm. Moreover, this study emphasizes the role of timing in determining an evolutionary fit between firm capabilities and the external environment. This involves not only being responsive to external changes but also avoiding a premature release of certain capabilities that in the case of insufficient support or negative feedback may hamper the future development of the capability, as suggested by Adner and Levinthal (2002).

http://epub.lib.aalto.fi/pdf/diss/Aalto_DD_2013_013.pdf

Kilpisen Nokian puhelimista keräämät viitteet ovat vain suomalaisia ja varsin heikkotasoisia. Olisi kannattanut tutustua amerikkalaisiin känny-, tiedonsiirto- jne julkaisuihin eikä käyttää jotain heikkolaatuista suomalaista talousjournalismia. Suomalaiset toimittajat ovat pääasiallisesti heikkoja ymmärtämään kännyalaa. Jussi Mediaa lukuunottamatta Suomi Media on teknologiselta ja taloudelliselta ymmärrykseltään lähinnä surkeaa. Itse suosittelen amerikkalaisia lähteitä ainakin pääasiallisesti, koska ne ovat laadultaan selvästi parhaita. Suomessa on kyllä äänekkäitä Nokia kriitikkoja mutta he ovat pääasiallisesti huonosti asioita ymmärtäviä eivätkä tunne alaa syvällisesti ja etenkin maailmanmarkkinoita. Kehitysmaiden asioita eivät monet seuraa ollenkaan, koska eivät riittävää teoreettista osaamista.

http://finnsanity.blogspot.fi/2013/01/mika-nokian-osakkeenomistajia-vaivaa.html

Arhi Kuittinen on kirjoittanut Nokiasta ja Kuittinen on korostanut analyysissään Nokian johdon itselleen luomaa henkistä vankilaa joka sitten teki Nokiasta looserin. Harhainen itsestään liikoja kuvitteleva messiaaninen johto tuhosi Nokian. Nokian ongelmat johtuvat siis pitkälti Jorma Ollilan ja kumppaneiden persoonista ja heidän interpersoonallisista suuruuskuvitelmistaan. Ongelma on myös johdon itsestään luoma johtajakultti, joka esti uudistumisen.
http://finnsanity.blogspot.fi/2013/01/elop-mumisee-paineen-alla-androidista.html

Jorma Ollila tuhosi Nokian omaan mielipuolisuuteensa ja harhaisen persoonansa takia. Lisäksi Nokia unohti asiakastarpeet ja asiakkaan kokonaan. Olisiko Jorma Ollilan pitänyt käydä markkinoinnin peruskurssi? Markkinoinnin peruskurssilla olisi käyty läpi asiakkaan ja asiakastyytyväisyyden arvo ja se jo pelkästään sisäistettynä olisi pelastanut Nokian. Nokian johdon virheet eivät sinällään olleet suuria mutta ne olivat fataaleja. Asiakkaan aliarvioiminen ja pilkkaaminen on yleensä fataalivirhe. Organisaation sisäiset ongelmat olisi voinut ratkaista vaikka ulkoistamalla kännyköiden tekemisen ja suunnittelun kokonaan aasialaisille alihankkijoille ja maksamalla Nokialaisille vaikka oleskelusta ja viinan juonnista.

Kilpisen väitöskirja on kovin vaikeaselkoinen ja vaikeasti luettava. Onko Kilpinen halunnut peittää kritiikkinsä monimutkaisen kielen alle poliittisista syistä vai onko kirjoitustyyli vain Kilpiselle tyypillinen. Tieteellinen kieli on usein vaikeaselkoista mutta kaikista parhaat tutkijat yleensä kuitenkin kykenevät tuottamaan ymmärrettävää kieltä, tosin Kilpiselle englanti on vieraskieli.

Nokia ei jaa osinkoa

Sijoittajakonkari Erkki Sinkkoa Nokian hallituksen esitys nollaosingosta ei miellytä. Hänen mukaansa johto ei ymmärrä, kuinka suuri imagotappio osingon maksamatta jättämisestä tulee.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/erkki+sinkko+ei+sulata+nokian+nollaosinkoa++quoten+mene+yhtiokokoukseenquot/a873367

Teknologia yritykset, jotka kykenevät kasvamaan eivät pääasiallisesti jaa osinkoja. Osinkojen jakaminen ei ole yritykselle mitenkään edullista. Osalle sijoittajista osinkot ovat hyvinkin epäedullisia. Perusrahoitusteoriassa on selvitetty asiaa perin juurin.

http://books.google.fi/books?id=m1iBmIVz2mkC&pg=PA234&dq=interest+finance+stock&hl=en&sa=X&ei=PVkBUc7AIea64ATwx4HIAw&redir_esc=y#v=onepage&q=interest%20finance%20stock&f=false

http://books.google.fi/books?id=zepGuo84-8AC&pg=PA5&dq=interest+finance+stock&hl=en&sa=X&ei=PVkBUc7AIea64ATwx4HIAw&redir_esc=y#v=onepage&q=interest%20finance%20stock&f=false

Iso tekijä on verolainsäädäntö ja kansainvälisillä yrityksillä osa sijoittajista sijoitsee maissa joissa näitä yleensä verotetaan erilailla. Osinkoja yleensä verotetaan monessa maassa. Osinkojen jakoa on monesti tulkittu teknologiayrityksissä negatiivisesti, koska osinkojen jakaminen tarkoittaa, että yrityksen johto uskoo, ettei sillä ole pääomalle hyviä sijoituskohteita. Jotkut sijoittajat tietysti arvostavat osinkoja ja tietyllä lailla osinkojen jako voi saada pääoman tehokkaampaan käyttöön eli ei se automaattisesti aina ole huono asia.