Nokiallahan on valtava määrä erilaisia puhelinmalleja ja Applela vain muutama. Paranisiko Nokian taloudellinen kannattavuus jos sillä olisi vähemmän puhelinmalleja?
Suuri mallikirjo tarkoittaa isoa suunnittelukustannusta ja vaikeutta kommunikoida puhelinten eroja . Logistiikka on myös paljon monimutkaisempaa jos malleja on paljon. Onko suuren malliston hyödyt suuremmat kuin haitat? Nokia aikanaan valitsi suuren malliston sen sijaan, että olisi tehnyt muutaman puhelimen kunnolla, yleensä keskittäminen kannattaa muttei aina. Applelle ainakin hyvin pieni mallisto on tuottanut valtavasti. http://tietsikka.blogspot.com/2011/10/nokia-n9.html
Yhdysvalloissa robottikauppa on haukannut jo suurimman osan osakemarkkinoista. Melkein kolme neljännestä Yhdysvalloissa tehdyistä osakekaupoista on robottien tekemiä.
Microsoftin kurssi on vahvistunut, mutta Nokian kurssi on heikentynyt rajusti Stephen Elopin valinnan jälkeen. Elopin aika on ollut Nokian omistajille yhtä kärsimystä.
Microsoft imee Nokian kaikki resurssit. PC puolella yksikään tietokonevalmistaja ei juurikaan tee voittoja, koska kaikki tuotot menevät Intelille ja Microsoftille. Jos haluaa sijoittaa Nokian menestykseen; lienee järkevämpää sijoittaa rahansa Microsoftin osakkeisiin kuin Nokian. http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111098379
Onko Microsoftin kanssa kukaan menestynyt kunnolla muuten kuin, että Microsoft on ostanut yrityksen? Skypen omistajat saivat hyvän tuoton myymällä yrityksen Microsoftille mutta Nokian tapauksessa Microsoft tuskin haluaa ostaa Nokiaa, koska kännyjen tuottaminen ei ole kovin kannattavaa ja pienikatteiseen tuotantoon kuitenkin löytyy innokkaita valmistajia eli sitä ei kannata itse tehdä. http://jtalous.blogspot.com/2011/08/elop-vaikutus-elop-effect.html
Nokia tuskin pystyy ylläpitämään nykyisenkaltaista tutkimusta pitkään eli Nokia todennäköisesti kuihtuu parhaimmillaan vain tehokkaaksi logistiikkakoneeksi. Tosin siinäkin voi saada ihan hyvät tuotot vaikkei pörssiarvo voi millään entisiin korkeuksiin noustakaan.
Although, most of the green trade barriers faced by Finnish companies are in markets outside the EU, there still is a small amount of problems in the internal market. The most important concrete trade barriers in the internal market concern taxes and fiscal legislation and technical trade barriers, such as suspicions that the technical product requirements applied are against EU provisions. A concrete example concerns the EU directive on the promotion of the use of energy from renewable sources (RES) and its criteria for biofuel. The EU Member States are currently implementing this directive into their own legislation. To guarantee that the EU’s internal market functions effectively it is important that the RES directive is implemented in a manner which does not discriminate against different biofuel sources and technologies.
Sarkamiehen mielestä Nokia olisi voinut ainakin lykätä liittoutumispäätöksiä myöhempään ajankohtaan. Analyytikon mielestä yhtiöllä olisi ollut tällöinkin vahva neuvotteluasema Microsoftin ja Googlen suuntaan.
Rumors that Yahoo will sell the more powerful by a statement from the CEO of Alibaba that it is very interested in Yahoo. "We are very, very interested in buying Yahoo," said Jack Ma, Alibaba CEO and chairman.
Nokian kannalta oli hyvä se, ettei Applelta tullut superpuhelinta, joka saisi valtaisan hypen ympärilleen ja veisi huomiota pois Windows Phonesta, joka julkistetaan todennäköisesti muutaman viikon päästä Lontoossa, Rautanen pohtii.
Applen iPhone 4S ei ehkä ole Nokian kannalta täysin toivottoman ylivoimainen mutta edes jonkinlainen menestyminen Apple iPhone 4S:ää vastaan vaatii kuitenkin vähintään samantasoisen puhelimen halvemmalla Nokialta. Nokialla ei enää ole USAssa eikä edes Euroopassa brändiä. Nokia N9 ei kilpaile kenenkään kanssa eli tilanne on Nokia kannalta huono niin kauan kuin Windows Phonea ei edes ole markkinoilla.
Turvekonserni Vapo aloittaa mittavat sopeuttamistoimet tappiollisen pellettiliiketoimintansa takia. Pitkään jatkuneen ylikapasiteettitilanteen lisäksi lisääntynyt tuonti Eurooppaan on laskenut pelletin markkinahinnan tasolle, mikä ei kata usein edes tuotanto- ja rahtikustannuksia, yhtiö kertoo.
Pelleteistä on taas hohistu ihan turhaan kun ei siitä ilmeisesti saa millään kannattavaa liiketoimintaa.
Pelletti on katoava luonnonvara ja se häviää ainakin Ilomantsin tuotannosta. Asiakkaita ei enää ole, huuma on ohi, vaikka bioenergian tahtotilat ovat äärimmilleen virittyneitä. Euro on paras konsultti. Ylikapasiteetin ansiosta hinta on pudonnut tasolle, joka ei kata tuotanto- ja kuljetuskustannuksia.
Joonas Laine on kääntänyt artikkelin sosialistisen talouden ohjauksesta.
Sosialistisen laskentakeskustelun nykyinen tila (1990-luvun alussa. Suom. huom.) ei vaikuta teoreettisesti tyydyttävältä. Varsin pitkän hiljaisen kauden jälkeen kuultiin 1980-luvun puolivälissä joukko tärkeitä puheenvuoroja, joissa toisen maailmansodan jälkeisen ajanjakson itsestäänselvyydet kyseenalaistettiin; niiden mukaanhan Oskar Lange ja muut olivat osoittaneet, miten sosialistinen talous kykenisi jäljittelemään kilpailuun perustuvaa markkinajärjestelmää resurssien kohdentamisessa. Erityisesti Lavoie (1985) esitti, että itävaltalainen näkemys rationaalisen, sosialistisen talouslaskennan mahdottomuudesta oli ymmärretty väärin,[1] ja että näkemystä aiemmin kommentoineet uusklassiset tahot eivät siis oikeastaan olleet vastanneet haasteeseen. Hieman toisenlaisista lähtökohdista Alec NovenThe Economics of Feasible Socialism (1983) esitteli pragmaattisemmin perustein, miksi tehokas keskussuunnittelu ei ole mahdollista. Vaikka Noven argumentit eivät nojautuneetkaan Ludwig Misesin ja Friedrich Hayekin teoksiin – ja toisin kuten itävaltalaiset, hän kannatti markkinasosialismia – niin joka tapauksessa itävaltalaisten näkemykset saivat tukea Novelta ja päinvastoin. Ja lopuksi, jonkin aikaa edellämainittujen näkemysten esittämisen jälkeen, keskussuunnittelu tietenkin hylättiin myös Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa.
Sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden jälkeen kävi joka tapauksessa yhä selvemmäksi, että 1930-luvulta periytynyt suunnittelujärjestelmä ei kyennyt luomaan dynaamista, teknologisesti edistyksellistä taloutta, joka vastaisi kuluttajien kysyntään. Eräät erikoisalat kuten avaruustutkimus menestyivät, mutta näytti olevan järjestelmän sisäsyntyinen ominaisuus, ettei näitä menestystarinoita kyetty synnyttämään laajemmin.
Oma käsitykseni on, että markkinoita ei ole mahdollista korvata suunnittelulla muuten kuin talouksissa, jotka ovat hyvin yksinkertaisia ja primitiivisiä. Moniulotteista taloutta ei kyetä mitenkään ohjaamaan keskitetyllä tai hajautetulla suunnittelulla siten, että markkinat korvattaisiin. Jossain määrin yhteiskunnallisella suunittelulla kyetään täydentämään markkinoiden toimintaa mutta korvaaminen ei onnistu edes teoriassa.
Eräs esiin nouseva tekninen seikka on Neuvostoliiton silloisen tietokone- ja tietoliikenneverkon tila. Olemme esittäneet, että tehokas, yksityiskohtainen suunnittelu on mahdollista käyttämällä nykyisin saatavilla olevaa läntistä tietokoneteknologiaa, mutta neuvostosuunnittelijoiden käytössä 1970-luvulla olleet laitteet olivat alkeellisia siihen verrattuna. Seikka on tärkeä, ja palaamme siihen tuonnempana, mutta se on vain osa koko tarinasta, jonka muillekin osille on annettava niille kuuluva huomio.
Suunnittelulla ei kyetä ohjaamaan taloutta vaikka laskentavoimaa olisi hyvinkin paljon käytettävissä, koska ongelmaan ei löydy minkäänlaista laskettavissa olevaa ratkaisua. http://youtu.be/tlF5RKQsVcw
Nokia elää edelleen menneen ja tulevan välimaastossa. Tie vie vanhasta Symbian-käyttöjärjestelmän Nokiasta kohti Windows-Nokiaa. Matkaviestinnän tuotteiden kuluttaja ei mieluusti investoi hiipuvaan ja kömpelöön tekniikkaan, mutta uuttakaan ei ole vielä tarjolla. Kilpailijat niittävät siis satoa.
Nokia on nyt selkä seinää vasten. Yhtiön älypuhelinvolyymi on pudonnut alle puoleen. Tästä seurauksena on eilen ilmoitetut tuotannon sopeuttamistoimet. Uudet Windows Phone -laitteet eivät vielä ole markkinoilla. Yhtiöllä ei siis ole käsitystä, kuinka kuluttajat ottavat ne vastaan.
