Tieteen objektiivisuudesta

Vaaleanpunainen elefantti kirjoittaa tieteen objektiivisuudesta.

Tieteen objektiivisuuden kyseenalaistaminen on suhteellisen kiistanalainen aihe, varsinkin blogissa jonka lukijakunta koostuu lähinnä liberaaleista ja/tai ateisteista, jotka yleensä lukeutuvat tieteen puolestapuhujiin. Myönnän lukeutuvani tiedeskeptikoihin, koska harjoitettu tiede on sekä politisoitunut että eturyhmärahoitettu.

http://vaaleanpunainenelefantti.blogspot.com/2011/08/tieteen-objektiivisuudesta.html

Käsittääkseni tiedettä ei ole enää aikoihin pidetty objektiivisena. Objektiivisuuden kaltainen ihanne tiede oli voimissaan modernismin alkuaikoina mutta isojen pettymysten jälkeen harva pitää enää tiedettä objektiivisena. Tietysti aina voidaan keskustella mitä objektiivisuudella tarkoitetaan. Tälläisissä asioissa on helposti käsitesekaannuksia ja väärinymmärryksiä. Tieteen historian ja filosofian lukeminen ehkä auttaa monia pääsemään objektiivisuus harhoista eroon. Itse pidän näitä harhoja kuoleman pelon manifestaationa, joka jarruttaa ihmisten ymmärryksen kehittymistä.

 

Se mitä meille jää jäljelle on erilaisia diskursseja ja informaatiota, mutta nämä eivät ole objektiivisiä missään mielessä vaan ovat "vain" informaatiota. Informaatio taas on deviaatiota kohinasta kontekstissa.


Itse en pitäisi edes keskustelua tieteen objektiivisuudesta sinällään mielekkäänä, koska vastaus on niin selvästi, että tiede ei ole objektiivista. Kysymys on silti tietyllä tavalla perustavanlaatuinen ja kertoo paljon niistä oletuksista ja ajatuksista mitä tieteestä on.
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2009/11/tieteen-rappio-ja-filosofian-tuho.html

http://jpoli.blogspot.com/2011/09/tiede-ja-totuus.html

http://jpoli.blogspot.com/2011/12/todellinen-tiede.html

Tälläinen objektiivisuus harha ja hallusinaatio luultavasti juurtuu länsimaisessa ajattelussa vallitsevaan täydellisyyden tavoitteluun ja jumaluusoppiin.