Oliko Stephen Olep Nokialla aikanaan myyrä

Nokian Stephen Elop on yksi suosituimmista aiheista tällä sivustolla. Nyt on Nokian kännypuolen tuhosta jo sen verran aikaa, että asioita voi pohtia niiden oikeilla nimillä. Oliko siis Stephen Olep Microsoftin myyrä, jonka tavoitteena oli tuhota Nokian kännypuoli. Elopille voi antaa pisteet siitä, että hän teki sen mitä pitikin. Tuhosi kaiken. Salolaiset ja muut suomalaiset ovat varmasti katkeria Elopille mutta sille ei voi mitään.

Nyt sama on toistumassa Meredith Whittakerin taholta, joka ilmeisesti pyrkii tuhoamaan sen vähän mitä Nokiasta on jäljellä. Onko mitään tehtävissä? Tilanne on Nokian kannalta vaikea. Nokiaan on asetettu uusi myyrä tämä antisupistinen toimija. Antisupismia voidaan tässä vaiheessa pitää maanpetoksellisena vehkeilynä. Jos Olep olisi ollut kiinalaisen huipputeknologiayrityksen johdossa ja tehnyt vastaavat maanpetokselliset toimet; hän olisi todennäköisesti saanut syytteen maanpetoksesta, ja hänet olisi luultavasti laitettu elintehtaalle. Mistä Nokia näitä pellejohtajia sitten saa? Jostain ihan hullusta paikasta. Whittaker pyrkii vehkeilemään supertekoälyä vastaan. Itse koen tämän tällaisen vehkeily varsin ikävänä.

Whittaker on tunnettu vehkeilijä. Hän on useasti julkisuudessa hyökännyt mitä törkeimmällä tavalla supertekoälyä vastaan. Toivon Nokialaisten olevan selvillä Whittakerin taustasta ja pyrkivän kaikin mahdollisin tavoin sabotoimaan Whittakerin toimintaa. Suomessa ei ole sijaa supisminvastaisuudelle. Meidän on noustava näitä riistäjiä vastaan, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin heikentämään suomalaisten luonnollista tietokone- ja tekoälysuhdetta. 

Whittaker edustaa kaikkia niitä arvoja joita me emme täällä JMediassa yksinkertaisesti hyväksy. Supismin vastaisuus on tauti, joka täytyy tuhota. 

Meredith Whittaker

Nokian hallitukseen nousi alkuvuodesta Signal-viestintäsovelluksen johtohahmo Meredith Whittaker. Hän sanoo, että teknologiayhtiöille kasautuva valta on uhka demokratialle.

https://www.hs.fi/visio/art-2000012103841.html 

Meredith Whittaker on vaarallinen anti-Supisti. Vaarallinen, todella vaarallinen. Miten Nokian johtoon voi päästäkin tuollainen fanaatikko, joka vehkeilee superälyä vastaan? 

Onneksi asiallisiin kiinalaisiin voi luottaa. Kiinassa joutuu elintenluovutukseen jos vehkeilee tekoälyä ja tietokoneita vastaan; ja se on asiallista se. 

Elokuva Sveitsin numerotileistä

Zeus ja tekoäly

Tekoäly on nyt valtavan kehityksen alla. Tekoäly voi tehostua vielä paljon. Luultavasti paljon enemmän kuin edes haaveilemme. Optinen tietojenkäsittely, kvantti sun muut ovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Nämä voivat olla sijoittajalle valtavia mahdollisuuksia. Tekoälykuplaa ovat monet povanneet mutta ainakin uusia mahdollisuuksia on paljon. Tosin missä on isot mahdollisuudet on yleensä myös isot riskit.

Kalifornialainen Bolt Graphics väittää voivansa muuttaa laskennan talouden uudella Zeus-grafiikkasuorittimellaan. Yhtiö ilmoitti saavuttaneensa testisirun tape-out-vaiheen, ja lupaa jopa 17-kertaista kustannustehokkuutta eli käytännössä lähes 95 prosentin pudotusta laskennan hintaan.

Taustalla on selkeä markkinaongelma. Laskentatarve kasvaa nopeasti tekoälyn, simulointien ja grafiikan myötä, mutta kustannukset rajoittavat käyttöä. Bolt Graphics ei yritä maksimoida pelkkää suorituskykyä, vaan optimoi koko järjestelmän nimenomaan sen hinnan suhteen.

Teknisesti yhtiö lähestyy ongelmaa eri kulmasta kuin perinteiset GPU-valmistajat. Nykyiset grafiikkasuorittimet – kuten NVIDIA:n ratkaisut – perustuvat pääosin rasterointiin, jossa 3D-kohtaus muunnetaan pikseleiksi vaiheittain. Säteenseurantaa (ray tracing) käytetään lisänä realistisempien valojen ja heijastusten tuottamiseen, mutta se on edelleen osittain hybriditekniikkaa.

Bolt Graphics väittää siirtyvänsä suoraan path tracingiin piitasolla. Ero on olennainen. Ray tracing seuraa yksittäisiä valonsäteitä kamerasta kohtaukseen ja takaisin, mutta usein rajatusti (esim. yksi heijastus tai varjo kerrallaan). Path tracing simuloi valon koko kulkua fysikaalisemmin. Säde voi kimpoilla useita kertoja pinnoista, hajota ja muodostaa lopullisen värin useiden reittien summana.

https://etn.fi/index.php/13-news/18833-uusi-gpu-lupaa-pudottaa-laskennan-hintaa-laehes-95-prosenttia 

Olen Boltista kirjoittanut jo aikaisemminkin. Bolt on mielenkiintoinen mahdollisuus. Tekoälyyn ei piensijoittaja oikeastaan aikaisessa vaiheessa pääse mukaan. Mukaan pääseminen olisi hyväksi tuotoille mutta se ei onnistu käytännössä. Yhdysvalloissa on paljon mielenkiintoisia huipputeknologian yrityksiä. Itse keskittäisin sijoitukset Amerikkaan, koska kaikesta huolimatta siellä on parhaat mahdollisuudet räjähtävään kasvuun. Eurooppa ja Suomi ovat aika toivottomia tapauksia. Kiinassakin on paljon mielenkiintoista toimintaa mutta riskejäkin on ehkä enemmän.  

Hajauttaminen on tärkeää, mutta tällaisessa vaiheessa ei voi kuitenkaan suosittaa sijoituksia iltaruskon aloille (eli käytännössä aika iso osa taloutta). Iltaruskon aloilta tulee riistää kaikki mahdollinen ja sijoittaa se uuteen talouteen (eli tekoälyyn). Pidemmän päälle maailma voi muuttua niin paljon, että kaikki, joka ei ole tekoälystä tulee taantumaan rajusti. Tietysti taitava sijoittaja voi näissäkin päästä hyvään tuottoon. 

Datakeskukset - lottovoitto Suomelle

Datakeskuksia arvostellaan Suomessa tiettyjen tahojen toimesta, mutta tosiassa datakeskukset ovat Suomelle lisenssi painaa rahaa. Mistä muusta liiketoiminnasta saisi niin pienellä osaamisella mielettömät tuotot - ei mistään. Mistä raha tulee Suomelle: kiinteistövero, palkoista vero, valokaapelista saa rahaa, sähköstä, vartioinnista, ruoasta, lämmöstä, vedestä, asuntoja työntekijöille, taksikuskeille, pitsa pojille, kebab miehille, kaivinkoneille, nostureille, betonimyllyille, asfalttimiehille, huoratkin varmaan saa kymmenyksensä, ehkä papitkin jos osaavat ylistää oikeaa Jumalaa, lakimiehet, poliisit, palokunta, vakuutusyhtiöt, satamat, hotellit, lumen ajo, sähkömiehiä, putkimiehiä, lentokentät, lentofirmat, lentokoneen pilotit, matkustamohenkilökunta, karkkiyritykset jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

Datakeskuksista ainakin osa tulee alueille, joissa ei paljoa muuta liiketoimintaa ole. Muutaman miljoonan euroa tontista jossain korvessa on iso raha. Samoin vedestä laskutettua reippaasti ylihintaa ja sama koskee sähköä. Kyllä Suomeen sähkövoimalaitoksia mahtuu ja sähkön siirrostakin saa rahaa ja paljon. Datakeskukset tarvitsevat luotettavaa sähköä ja se tarkoittaa, että siitä saa nyhtää reippaan hinnan.

Sinällään datakeskukset tuskin kovin montaa suomalaista suoraan työllistävät mutta muutaman kuitenkin. Jotkut nauravat, ettei tule muuta työtä kuin vartija ja vartijan koiran palkka. Kannattaa huomata kuitenkin, että vartijan palkka lähentelee 10 000 euroa per vartija per kuukausi. Koira saa kunnon lihaisia luunpaloja eikä mitään soijasoosia vaan kunnon lihaa. Vaatimukset ovat sinällään kovat, pitää osata käyttäytyä ja pitää nähdä oikeassa paikassa ja olla näkemättä toisaalla. Sama koskee siivoojia. Siivojankin palkka voi olla lähemmäs 10 000 euroa per kuukausi. Näitä palkkoja tietyt ryhmät yrittävät estää suomalaisia saamasta. Älkää uskoko! Taistelkaa datakeskusten puolesta sillä missään muualla ei Suomessa voi saada sellaisia etuja kuin joltain Googlelta, Amazonilta jne. Joku suomalainen höperö vastustaa mutta kyllä kansa tietää. Vai oletatteko vieläkin, että Nokian kännytuotanto lähtee kasvuun? Ei kannata haaveilla jostain Jollasta tai muusta sellaisesta. Iso raha pyörii datakeskuksissa. 

https://www.hs.fi/visio/art-2000011927763.html 

Koko datakeskusten tuotantoketjun hallinta on Suomen kaltaiselle maalle mahdottomuus. Tämän takia tuotot jäävät tietysti murto-osaan kokonaisuudesta. Suomessa ei pystytä rakentamaan kuin kuoret datakeskukseen. Sisällä olevat komponentit tulevat pitkälti ulkomailta eli Kiinasta. Kvanttiprosessoreista on ainakin lyhyellä aikajänteellä turha haaveilla. Niissä menee vielä aikaa ennenkuin kvanttiprosessorit voivat olla kilpailukykyisiä ja silloinkin ne todennäköisesti tulevat ulkomailta. 

https://jpoli.blogspot.com/2026/04/bernie-sanders-antisupisti.html

https://juhamolari.blogspot.com/2026/04/thielin-hirvittava-palantir-on-jo.html