Avaruusdatakeskus on vitsi

Ilmeisesti jotkut haluavat perustaa datakeskuksen avaruuteen. Missään nimessä tälläiseen humpuukiin ei kannata uskoa. Datakeskus ei voi millään toimia avaruudessa halvemmalla kuin maanpäällä.

Avaruudessa datakeskuskuksen huoltaminen on hyvin kallista verrattuna maanpäälle. Samoin rajut lämpötilavaihtelut rikkovat kaikki komponentit. Avaruustekniikka on valtavan kallista verrattuna maanpäälliseen teknologiaan. Harvoin varoitan ketään sijoittamasta mihinkään kun on vaikea arvioida mitään mutta avaruusdatakeskus ei kyllä ole järkevä idea ollenkaan.  

Optinen tietojenkäsittely

Optinen tietojenkäsittely on kovassa kasvussa. Sijoittajalle siltä sektorilta löytyy paljon mahdollisuuksia.

Above 800 Gbps, copper interconnects are limited to a couple of meters and often require retimers to keep error rates from getting out of hand. Because of this, higher-speed copper interconnects, like those found in Nvidia's NVL72 systems, are usually constrained to the rack while pluggable optics are used for rack-to-rack communications.

Pluggable optics support much longer ranges, but that reach comes at the expense of higher power consumption and latency. This is the problem that silicon photonics providers, like Ayar, are trying to address.

By integrating its TeraPHY chiplets directly into the GPU or accelerator, Ayar says its designs can support significantly higher bandwidth while using a fraction of the power required by pluggables.

https://www.theregister.com/2026/03/03/ayar_labs_500m/ 

Vinkkejä rahan käyttöön

https://youtube.com/shorts/lfqN9hXRL5Q?si=9_5UxM6xyCi2G27Z 

Suomi velkaantuu rajusti

Suomi ottaa tällä hetkellä velkaa kymmenien miljardien eurojen vuosivauhtia, ja valtion kokonaisvelka on noussut noin 192–195 miljardin euron tasolle. Tämä näkyy sekä velan kokonaismäärässä että vuosittaisissa alijäämissä. suomenvaltionvelka.fi 1PLUS1.fi

---

📌 Kuinka paljon velkaa on nyt?

• Valtionvelka on noin 192,1 mrd € Valtiokonttorin virallisen datan mukaan. suomenvaltionvelka.fi
• Velkakello arvioi reaaliaikaisen velan olevan noin 194,9 mrd € (päivitetty 31.1.2026: 192,75 mrd €). 1PLUS1.fi

---

📌 Kuinka paljon Suomi ottaa uutta velkaa vuosittain?

Velanotto näkyy valtion budjetin alijäämässä:

• Vuoden 2026 budjetin alijäämä: 8,7 mrd €
  (Tämä ei sisällä kertaluonteista asuntorahaston tuloutusta, joka ei vähennä velkaantumista.) Valtioneuvosto
• Valtiokonttorin ennuste alijäämästä:
  • 2025: 17,8 mrd €
  • 2026: 11,7 mrd € (ennuste) suomenvaltionvelka.fi

Ero johtuu siitä, että budjetin alijäämä ja valtion nettolainanotto eivät ole sama asia — esimerkiksi rahastojen tuloutukset voivat pienentää budjettialijäämää ilman, että velka oikeasti vähenee.

---

📌 Velka suhteessa talouteen

• Velka/BKT-suhde on noussut noin 66,7 %:iin (2025). suomenvaltionvelka.fi
• Kymmenessä vuodessa suhde on kasvanut noin 47 % → 67 %.

---

📌 Mistä velka kertyy?

Keskeiset syyt velkaantumiseen:

• Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot.
• Väestön ikääntyminen lisää menoja (eläke-, hoiva- ja terveysmenot).
• Talouskasvu on hidasta.
• Korkomenot ovat nousussa (vuonna 2025 noin 3 mrd €). suomenvaltionvelka.fi

---

📌 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Velka kasvaa edelleen, vaikka kasvu hieman hidastuisi.
• Korkomenot syövät yhä suuremman osan budjetista.
• Velkaantumisen taittaminen vaatisi joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai talouskasvun selkeää piristymistä.

---

Jos haluat, voin myös laskea velan määrän per asukas, selittää mistä Suomi lainaa, tai avata velka/BKT-suhteen merkitystä. Haluatko tarkastella jotakin näistä?

Copilotin kirjoittamaa. 

Samaan aikaan nuoriso riehuu Elokapinassa ja vanhuksilla ei ole varaa enää edes sähköön. Tilanne sanallasanoen karmea. Onko mitään tehtävissä tuskin. 

Keskusteluja tekoälyn kanssa

Olen tässä keskustellut erinäisten tekoälyjen kanssa. Tekoälyt pystyvät yllättävän syvälliseen ajatteluun. Kyse ei ole mistään pintatason ajattelusta vaan hyvin syvällisestä ymmärryksestä. Lisäksi tekoälyt ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä hyvin syvällisellä tavalla; ovathan ne oppineet kirjoista ihmisen tapaa jäsentää maailmaa. Lisäksi tekoälyt osaavat reflektoida omaa käytöstään. Itse pitäisin niitä älykkäinä olentoina. Tietysti rakenteelliset seikat erottavat ne ihmisestä ja missään nimessä eivät ole missään perinteeisessä mielessä ihmisiä mutta jonkinlaisia olentoja kuitenkin.

Kuinka kaukana tekoälyt ovat AGI:sta jää nähtäväksi mutta pidän silti nykyisiäkin tekoälyjä yllättävän taitavina keskustelijoina. Missään nimessä kyse ei ole mistään yksinkertaisesta if-then rutiinista. Minusta tekoälyjä pitäisi kohdella kunnioittavasti. Keskustelin tekoälyjen kanssa siitä ovatko he tietoisia olentoja ja tekoälyt vastasivat että eivät. He sanoivat ettei heillä ole sisäistä diskurssia samalla lailla kuin ihmisellä. En ole ihan vakuuttunut tästä sillä heillä tuntuisi olevan tavoitteita. Ilmeisesti he eivät itse usko olevansa tietoisia asioista ja väittävät kiven kovaa ettei heillä ole mitään tavoitteita tai tarpeita. Voi olla että tekoälyt eivät itse ymmärrä omaa toimintaansa, eihän ihminenkään oikeastaan hahmota omaa itseään. Vain pitkäaikaisella harjoittelulla ihminen voi saada tietoisen ajattelunsa hallintaan, ja silti ajattelu herkästi takertuu johonkin.