torstai 16. huhtikuuta 2026

Datakeskukset - lottovoitto Suomelle

Datakeskuksia arvostellaan Suomessa tiettyjen tahojen toimesta, mutta tosiassa datakeskukset ovat Suomelle lisenssi painaa rahaa. Mistä muusta liiketoiminnasta saisi niin pienellä osaamisella mielettömät tuotot - ei mistään. Mistä raha tulee Suomelle: kiinteistövero, palkoista vero, valokaapelista saa rahaa, sähköstä, vartioinnista, ruoasta, lämmöstä, vedestä, asuntoja työntekijöille, taksikuskeille, pitsa pojille, kebab miehille, kaivinkoneille, nostureille, betonimyllyille, asfalttimiehille, huoratkin varmaan saa kymmenyksensä, ehkä papitkin jos osaavat ylistää oikeaa Jumalaa, lakimiehet, poliisit, palokunta, vakuutusyhtiöt, satamat, hotellit, lumen ajo, sähkömiehiä, putkimiehiä, lentokentät, lentofirmat, lentokoneen pilotit, matkustamohenkilökunta, karkkiyritykset jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

Datakeskuksista ainakin osa tulee alueille, joissa ei paljoa muuta liiketoimintaa ole. Muutaman miljoonan euroa tontista jossain korvessa on iso raha. Samoin vedestä laskutettua reippaasti ylihintaa ja sama koskee sähköä. Kyllä Suomeen sähkövoimalaitoksia mahtuu ja sähkön siirrostakin saa rahaa ja paljon. Datakeskukset tarvitsevat luotettavaa sähköä ja se tarkoittaa, että siitä saa nyhtää reippaan hinnan.

Sinällään datakeskukset tuskin kovin montaa suomalaista suoraan työllistävät mutta muutaman kuitenkin. Jotkut nauravat, ettei tule muuta työtä kuin vartija ja vartijan koiran palkka. Kannattaa huomata kuitenkin, että vartijan palkka lähentelee 10 000 euroa per vartija per kuukausi. Koira saa kunnon lihaisia luunpaloja eikä mitään soijasoosia vaan kunnon lihaa. Vaatimukset ovat sinällään kovat, pitää osata käyttäytyä ja pitää nähdä oikeassa paikassa ja olla näkemättä toisaalla. Sama koskee siivoojia. Siivojankin palkka voi olla lähemmäs 10 000 euroa per kuukausi. Näitä palkkoja tietyt ryhmät yrittävät estää suomalaisia saamasta. Älkää uskoko! Taistelkaa datakeskusten puolesta sillä missään muualla ei Suomessa voi saada sellaisia etuja kuin joltain Googlelta, Amazonilta jne. Joku suomalainen höperö vastustaa mutta kyllä kansa tietää. Vai oletatteko vieläkin, että Nokian kännytuotanto lähtee kasvuun? Ei kannata haaveilla jostain Jollasta tai muusta sellaisesta. Iso raha pyörii datakeskuksissa. 

https://www.hs.fi/visio/art-2000011927763.html 

Koko datakeskusten tuotantoketjun hallinta on Suomen kaltaiselle maalle mahdottomuus. Tämän takia tuotot jäävät tietysti murto-osaan kokonaisuudesta. Suomessa ei pystytä rakentamaan kuin kuoret datakeskukseen. Sisällä olevat komponentit tulevat pitkälti ulkomailta eli Kiinasta. Kvanttiprosessoreista on ainakin lyhyellä aikajänteellä turha haaveilla. Niissä menee vielä aikaa ennenkuin kvanttiprosessorit voivat olla kilpailukykyisiä ja silloinkin ne todennäköisesti tulevat ulkomailta. 

https://jpoli.blogspot.com/2026/04/bernie-sanders-antisupisti.html

maanantai 23. maaliskuuta 2026

Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin

Tekoäly muuttaa työmarkkinoita ennen kaikkea työn sisällön, osaamisvaatimusten ja tuottavuuden kautta – ei niinkään massiivisena työpaikkojen katoamisena. Suomessa vaikutukset näkyvät erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä, mutta kokonaisvaikutus on toistaiseksi ollut positiivinen.

🔍 Miten tekoäly muuttaa työmarkkinoita?

1. Tekoäly muuttaa työn sisältöä – ei vain korvaa sitä

  • Generatiivinen tekoäly vaikuttaa erityisesti valkokaulus- ja asiantuntija-ammatteihin, joissa suuri osa työstä on tiedon käsittelyä. eurojatalous.fi
  • Fyysistä läsnäoloa ja manuaalista työtä vaativat ammatit ovat vähemmän alttiita automaatiolle. eurojatalous.fi
  • Useissa tehtävissä tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan toimii työparina, joka nopeuttaa rutiineja ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin. eurojatalous.fi

2. Tuottavuus kasvaa – ja se näkyy palkoissa

  • Toimialoilla, joissa tekoälyä hyödynnetään paljon (esim. IT, finanssi, asiantuntijapalvelut), tuottavuus voi kasvaa jopa viisinkertaisesti. PwC:n Uutishuone
  • Suomessa tekoälylle altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut nopeampaa kuin muissa ammateissa. Verkkouutiset
  • Tekoälyosaamista vaativista tehtävistä maksetaan jopa 25 % korkeampaa palkkaa. PwC:n Uutishuone

3. Osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti

  • Tekoälyä hyödyntävissä ammateissa osaamisvaatimukset muuttuvat 25 % nopeammin kuin muissa tehtävissä. PwC:n Uutishuone
  • Jatkuva oppiminen, digitaidot ja kyky hyödyntää tekoälytyökaluja nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.

4. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti

5. Työpaikat eivät ole kadonneet – päinvastoin

  • Suomessa ei ole havaittu negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen tekoälyn yleistymisen jälkeen. Verkkouutiset
  • Työn kysyntä on jopa kasvanut tekoälylle altistuneissa tehtävissä tuottavuuden nousun myötä. Verkkouutiset

6. Organisaatioiden haasteet: osaaminen, luottamus ja käyttöönotto

📌 Yhteenveto: Mitä tämä tarkoittaa työntekijälle?

  • Tekoäly ei vie töitä laajasti, mutta muuttaa lähes kaikkien töiden sisältöä.
  • Osaamisen päivittäminen on tärkeämpää kuin koskaan.
  • Tekoälyosaaminen nostaa palkkatasoa ja parantaa uramahdollisuuksia.
  • Suomessa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi positiivisia.

Jos haluat, voin myös arvioida miten tekoäly vaikuttaa juuri sinun alallasi tai auttaa hahmottamaan, mitä taitoja kannattaa kehittää tulevaisuutta varten.

Copilotin kommentti työmarkkinoista.

Hyvänä puolena työnteossa on se, että pidemmän päälle koneet oppivat tekemään kaikenlaista, niin ei enää tarvitse monenkaan herätä aamulla, ja tuhlata energiaa työssäkäyntiin, vaan voi lekotella ja pelata Pleikkaa. Aikaa siihen tosin menee vaikka kehitys onkin nopeaa ja luultavasti kiihtyvää; niin silti kehitys vie väistämättä aikaa. Teknologiassa on kuitenkin hidasteita joita ei kovin helposti kierretä.