Nykytalous on uskomattoman riippuvainen öljystä. Kansaa yritettiin rauhoitella sanomalla että hinta voisi nousta 130 €. Totuus on toinen. Nykytalous on paljon riippuvaisempi öljystä kuin aikaisemmin. Tosin öljyn tuotantoa on muuallakin kuin Lähi-Idässä.
maanantai 9. maaliskuuta 2026
keskiviikko 4. maaliskuuta 2026
Avaruusdatakeskus on vitsi
Ilmeisesti jotkut haluavat perustaa datakeskuksen avaruuteen. Missään nimessä tälläiseen humpuukiin ei kannata uskoa. Datakeskus ei voi millään toimia avaruudessa halvemmalla kuin maanpäällä.
Avaruudessa datakeskuskuksen huoltaminen on hyvin kallista verrattuna maanpäälle. Samoin rajut lämpötilavaihtelut rikkovat kaikki komponentit. Avaruustekniikka on valtavan kallista verrattuna maanpäälliseen teknologiaan. Harvoin varoitan ketään sijoittamasta mihinkään kun on vaikea arvioida mitään mutta avaruusdatakeskus ei kyllä ole järkevä idea ollenkaan.
Copilotin näkemys asiasta:
Lyhyt vastaus: datakeskuksen vieminen Maan kiertoradalle on teknisesti mahdollista, mutta vielä pitkään erittäin vaikeaa, kallista ja osin epärealistista. Ajatus ei kuitenkaan ole enää pelkkää scifiä – Eurooppa ja yksityiset toimijat tutkivat sitä aktiivisesti, mutta suurimmat esteet ovat edelleen ratkaisematta.
🚀 Miksi ideaa edes harkitaan?
- Aurinkoenergiaa lähes rajattomasti: Kiertoradalla ei ole pilviä tai yö–päivä -sykliä samalla tavalla kuin Maassa. EU:n ASCEND-hankkeen mukaan avaruudessa toimiva datakeskus voisi hyödyntää “loputonta energiaa” suoraan auringosta CNBC.
- Maapallon energiakriisi ja datakeskusten kulutus: Datakeskusten sähkönkulutus voi nousta yli 1000 TWh vuoteen 2026 mennessä, mikä vastaa Japanin koko sähkönkulutusta CNBC.
- Tilaa on rajattomasti: Avaruudessa ei ole tonttipulaa eikä paikallisia ympäristövaikutuksia samalla tavalla kuin Maassa.
🧩 Suurimmat tekniset ja taloudelliset ongelmat
- Laukaisukustannukset: Satojen tonnien laitteiston vieminen kiertoradalle maksaisi valtavasti.
- Lämmönhallinta: Avaruudessa ei ole ilmaa, joten lämpöä ei voi johtaa pois perinteisesti. Tämä on yksi vaikeimmista ongelmista.
- Huolto ja korjaukset: Rikkoutunut palvelin ei ole yhden huoltomiehen päässä – se on 1400 km korkeudessa.
- Tietoliikenneviive: Vaikka viive olisi pieni, se ei riitä kaikkeen. Monet sovellukset vaativat millisekuntien vasteaikoja.
- Säteily ja mikrometeoriitit: Laitteet pitäisi suojata paljon paremmin kuin Maassa.
AWS:n toimitusjohtaja Matt Garman onkin todennut, että avaruusdatakeskukset ovat “vielä hyvin kaukana todellisuudesta” teknisten ja logististen esteiden vuoksi ginlix.ai. Futurism puolestaan arvioi, että ne ovat “vuosien, ehkä vuosikymmenten päässä” toteutuksesta Futurism.
🌍 Missä mennään nyt?
- EU:n ASCEND-hanke: Tutkimus päätyi siihen, että avaruusdatakeskukset ovat teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti mahdollisia – ainakin teoriassa CNBC.
- Thales Alenia Space jatkaa teknistä toteutettavuustutkimusta ja vertailee avaruus- ja maapohjaisten datakeskusten ympäristövaikutuksia network-king.net.
- SpaceX/xAI on hakenut patenttia omalle datakeskuskonstellaatiolleen Futurism.
Toisin sanoen: idea ei ole kuollut, mutta se ei ole myöskään lähellä toteutusta.
🧠 Onko siinä järkeä?
Lyhyellä aikavälillä: ei juuri.
Pitkällä aikavälillä: ehkä – jos laukaisukustannukset laskevat, lämmönhallinta ratkaistaan ja huolto automatisoidaan roboteilla.
Avaruusdatakeskus voisi olla järkevä erityisesti:
- tekoälyn massiiviseen laskentaan, jossa viive ei haittaa
- datan pitkäaikaiseen säilytykseen
- energiankulutuksen vähentämiseen Maassa
Mutta se ei korvaa lähellä käyttäjiä olevia datakeskuksia.
tiistai 3. maaliskuuta 2026
Optinen tietojenkäsittely
Optinen tietojenkäsittely on kovassa kasvussa. Sijoittajalle siltä sektorilta löytyy paljon mahdollisuuksia.
Above 800 Gbps, copper interconnects are limited to a couple of meters and often require retimers to keep error rates from getting out of hand. Because of this, higher-speed copper interconnects, like those found in Nvidia's NVL72 systems, are usually constrained to the rack while pluggable optics are used for rack-to-rack communications.
Pluggable optics support much longer ranges, but that reach comes at the expense of higher power consumption and latency. This is the problem that silicon photonics providers, like Ayar, are trying to address.
By integrating its TeraPHY chiplets directly into the GPU or accelerator, Ayar says its designs can support significantly higher bandwidth while using a fraction of the power required by pluggables.
sunnuntai 1. maaliskuuta 2026
lauantai 28. helmikuuta 2026
Suomi velkaantuu rajusti
Suomi ottaa tällä hetkellä velkaa kymmenien miljardien eurojen vuosivauhtia, ja valtion kokonaisvelka on noussut noin 192–195 miljardin euron tasolle. Tämä näkyy sekä velan kokonaismäärässä että vuosittaisissa alijäämissä. suomenvaltionvelka.fi 1PLUS1.fi
📌 Kuinka paljon velkaa on nyt?
- Valtionvelka on noin 192,1 mrd € Valtiokonttorin virallisen datan mukaan. suomenvaltionvelka.fi
- Velkakello arvioi reaaliaikaisen velan olevan noin 194,9 mrd € (päivitetty 31.1.2026: 192,75 mrd €). 1PLUS1.fi
📌 Kuinka paljon Suomi ottaa uutta velkaa vuosittain?
Velanotto näkyy valtion budjetin alijäämässä:
- Vuoden 2026 budjetin alijäämä: 8,7 mrd €
(Tämä ei sisällä kertaluonteista asuntorahaston tuloutusta, joka ei vähennä velkaantumista.) Valtioneuvosto - Valtiokonttorin ennuste alijäämästä:
- 2025: 17,8 mrd €
- 2026: 11,7 mrd € (ennuste) suomenvaltionvelka.fi
Ero johtuu siitä, että budjetin alijäämä ja valtion nettolainanotto eivät ole sama asia — esimerkiksi rahastojen tuloutukset voivat pienentää budjettialijäämää ilman, että velka oikeasti vähenee.
📌 Velka suhteessa talouteen
- Velka/BKT-suhde on noussut noin 66,7 %:iin (2025). suomenvaltionvelka.fi
- Kymmenessä vuodessa suhde on kasvanut noin 47 % → 67 %.
📌 Mistä velka kertyy?
Keskeiset syyt velkaantumiseen:
- Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot.
- Väestön ikääntyminen lisää menoja (eläke-, hoiva- ja terveysmenot).
- Talouskasvu on hidasta.
- Korkomenot ovat nousussa (vuonna 2025 noin 3 mrd €). suomenvaltionvelka.fi
📌 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- Velka kasvaa edelleen, vaikka kasvu hieman hidastuisi.
- Korkomenot syövät yhä suuremman osan budjetista.
- Velkaantumisen taittaminen vaatisi joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai talouskasvun selkeää piristymistä.
Jos haluat, voin myös laskea velan määrän per asukas, selittää mistä Suomi lainaa, tai avata velka/BKT-suhteen merkitystä. Haluatko tarkastella jotakin näistä?
Copilotin kirjoittamaa.
Samaan aikaan nuoriso riehuu Elokapinassa ja vanhuksilla ei ole varaa enää edes sähköön. Tilanne sanallasanoen karmea. Onko mitään tehtävissä tuskin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)