Bitcoin on iso juttu. Aikanaan rahanlaskeminen liikenteeseen oli valtioiden yksinoikeus. Kannattaako sijoittaa Bitcoiniin. Bitcoinin arvo perustuu siihen minkä arvoiseksi se kuvitellaan. Ilmeisesti sen arvon ajatellaan olevan korkea. Bitcoiniin liittyy kuitenkin isoja riskejä, esim. valtiot voivat kieltää sen käytön jolloin sen arvo olisi alhainen.
Bitcoinin arvo on niin korkea, että sitä kannattaa louhia kalliilla laitteistolla. Bitcoinin louhinta vie sen verran energiaa, ettei se mikään erikoisen energiatehokas ole.
Aikanaan oli se Hollantilainen tulppaani kupla ja Bitcoinissa lienee sen kaltaisia piirteitä. Toisaalta maailmalla on kova tarve valuutalle, joka ei ole valtioiden hallinnassa. Jokatapauksessa Bitcoiniin sijoittamisessa on riskejä samanlailla kuin muissakin sijoituksissa. Bitcoinissa vaan ei ole mitään kiinteää omaisuutta takana. Kannattaisiko sitten kuitenkin harkita esim. rantatontin ostamista? Bitcoiniin sijoittamisen riskejä kannattaa verrata muihin sijoituskohteisiin ja yrittää miettiä mikä olisi järkevintä. Ihan kaikkea rahaa jokatapauksessa kannata Bitcoiniin sijoittaa.
Talous kehittyy pikkuhiljaa. Uusia asioita keksitään ja vanhoja parannetaan. Kvanttiteknologia kehittyy - pikkuhiljaa atomia pienemmät asiat otetaan hallintaan. Bioteknologian avulla DNA kyetään analysoimaan ja muuttamaan tarpeen mukaan. Uusilla teknologioilla voi olla valtavat taloudelliset mahdollisuudet.
Kiinasta on tullut maailman tehdas ja tulevaisuudessa toivottavasti myös maailman tuotekehityksen keskus. Länsimaat (eli Länkkärit) voivat vetäytyä ansaitusti eläkkeellä ja antaa Intian ja Kiinan hallita tuotekehitystä ja tutkimusta.
Meillä on aika kehittymätön verkkokauppamarkkina. Siihen yhdistyvät edistykselliset kuluttajat, jotka ovat tottuneet ostamaan verkosta. Varsinkin käyttötavarapuolella älyttömän paljon liikenteestä menee suoraan ulkomaisiin verkkokauppoihin.
Verkkokauppa on korona-ajan voittajia. Kaupan liiton mukaan verkkokauppa kasvoi viime vuonna 18 prosenttia kun aiemmin kasvua tuli 10 prosenttia vuosittain.
Kauan odotettu Amazon tulee lähitulevaisuudessa Suomeen. Nyt kannatta myydä Keskon osake ja ostaa tilalle Amazonia. Amazon tuo tullessaan uudet tuulet. Tämä virkistävä tuuli elvyttää Suomea. Nyt kannattaa viimeistää myydä Kesko ja ostaa Amazon. Keskon kanssa voi vielä käy samanlailla kuin Nokian kanssa.
Ilmastonmuutos muuttaa globaalin kysynnän rakennetta ja ilmastopolitiikan muutos vauhdittaa prosessia. Maailman johtavien yritysten ja finanssialan toimijoiden strategiset valinnat vahvistavat, että maailma on matkalla vähähiiliseen talouteen. Voittajat surffaavat muutoksen aallonharjalla, kirjoittaa Timo Tyrväinen.
Ilmastovienti on suuri mahdollisuus. Perinteinen teollisuus todennäköisesti katoaa kokonaan omaan mahdottomuuteensa. Ilmasto voivat olla kannattavia, jos liiketoiminta siirtyy vähähiiliseen tuotantotapaan.
The market for meat alternatives is booming, but so far most products are only able to replicate the formless ground meat found in burgers, sausages, and nuggets. The world’s first 3D printed steak may be set to change that, opening the door to replicating any cut of meat we want.
Growing sensitivity to the environmental and ethical impacts of industrial animal agriculture has seen interest in plant-based diets boom. But companies have been quick to spot a major gap in the market: the morally conflicted carnivore who is swayed by the vegan’s argument but can’t imagine ever completely giving up on their favorite food.
Keinotekoisia lihan korvikkeita yritetään nyt saada markkinoille. Rupeavatko lihansyöjät syömään keinotekoista liha? Aikaisemmin jo monenlaisia kenotekoisia lihan korvikkeita kuten Härkis ja muita proteiinivalmisteita.
KORONA-AIKA ON laittanut nuoret ja nuoret aikuiset tiukille. Tiistaina julkaistiin uusia tutkimustuloksia, ja ne näyttivät, että 15–25-vuotiaiden nuorten tyytyväisyydessä elämään on tapahtunut nuorisobarometrin mittaushistorian voimakkain lasku.
Erityisesti lukemat ovat laskeneet tyttöjen ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien keskuudessa.
Vähiten tyytyväisiä korona-aikana elämäänsä ovat tytöt, 15–25-vuotiaat, heikosti toimeentulevat, korkeakouluopiskelijat, työttömät ja yksin asuvat. Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat pojat, 12–14-vuotiaat, hyvin toimeentulevat, peruskoululaiset ja huoltajien kanssa asuvat.
Suomi velkaantuu rajusti ja samalla nuorison vaatimukset elintasosta vain kasvavat. Ilmastohätätila vaatii toimia ja elintason raju leikkaaminen on edessä. Nuorison elintaso vaatimukset eivät ole näiden kanssa linjassa. Hiilineutraalissa yhteiskunnassa elintaso pitää määritellä uudestaan. Ökykulutuksesta on tinkittävä. Emme elä enää Nokia varakkaassa Suomessa vaan nimenomaan Nokia köyhässä Suomessa. Nuorison on tunnustettava tosiasiat ja elettävä sen mukaan. Itsestään selvyydet tulee kyseenalaistaa ja kustannuksi on karsittava rajusti. Suominuori ei ole riittävän laadukas eikä ahkera ansaitakseen nykyisen elintason. Elintason tulee määräytä talouden kantokyvyn mukaan.
Ilmastokatastrofi vie talouden liikkumavan nolliin.
Ylettömän korkea elintaso tulee romauttaa talouden kestävän kestokyvyn rajoille. Emme voi enää sulkea silmiämme. Tulevaisuuden Suomi tulee olemaan huomattavasti nykyistä köyhempi. Talouden liikkumavara tulee käyttää tulevaisuus investoihin eli käytännössä Superälyn kehittämiseen.
Mobiiliverkkojen laitemarkkinoilla on käynnissä kaksi isoa muutosta kiihtyvän 5G-rakentamisen lisäksi: Huaweita työnnetään monessa maassa syrjään ja toisaalta verkoissa siirrytään avoimiin O-RAN-järjestelmiin. Tämä voi osoittautua yllättäväksi haasteeksi vanhoille pelureille eli Nokialle ja Ericssonille.
ABI Researchin ennusteen mukaan O-RAN-ratkaisujen osuus makrosoluista voisi kasvaa jopa 75 prosenttiin mobiiiverkoista vuoteen 2030 mennessä. Tällöin esimerkiksi O-RAN-radioyksiköitä myytäisiin lähes 70 miljardilla dollarilla.
Tämän takia nyt käynnissä oleva kisa O-RAN-ratkaisujen toimittajien välillä on jopa kriittinen eri valmistajien kannalta. Mikäli yritys ei onnistu saamaan vahvaa asemaa kasvavilla markkinoilla, muut vievät paikan.
Mobiiliverkkojen rakentamisessa otetaan käyttöön avoimia standardeja. Nokian tilanne näyttää aina vain toivottomalta. Avoimet standardit satavat suoraan Kiinalaisten laariin, koska heillä on hyvä hintakilpailukyky.
Yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen lisää riippuvuuttamme tiedonsiirtojärjestelmistä, mikä antaa myös vihamielisille toimijoille mahdollisuuden jopa pysäyttää Suomen elintärkeät toiminnot, varoitti Supon johtaja Antti Pelttari tänään. Eräissä maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Australiassa on torjuttu kiinalaisen Huawein pääsy 5G-verkkojen rakentamiseen. Huaweita pidetään kommunistisen Kiinan armeijan kanssa läheisissä suhteissa olevana vaikkakin yksityisenä yhtiönä.
SUPO:n pelot ovat ihan turhaa Kiinan pelkoa. Jussi Mediassa fanitetaan Kiinaa. Kiinan toimissa on paljon hyvää Suomelle. Kiinasta suomalaiset pystyvät ostamaan edullista elektroniikkaa ja muuta huipputekniikkaa. Ilman Kiinaa joutuisimme ostamaan elektroniikan Yhdysvalloista ja se olisi kallista ja sisältäisi aivan samanlaiset takaportit (NSA) mutta moninkertaiseen hintaan. Itse ostan mieluummin Kiinasta 1/10 hintaan samat romut. Kuvitteleeko kukaan, että länsimaiset romppeet eivät sisällä samanlaisia vakoiluominaisuuksia. Yhdysvallat on todistetusti jäänyt kiinni esim. Saksan Merkelin ja muiden salakuuntelemisesta. Suomen yrityselämän kaikki liikesalaisuudet löytyvät sieltä Amerikasta NSA:n tietokoneilla. Siellä on valtavat tallennuslaitteet, joihin tallennetaan kaikki liikenne. Sitä voi sitten 20 vuoden kuluttua tutkia, kun nykynuoret ovat vallassa. Löytyy tarkat aineistot mitä ovat kirjoittaneet ja muuten ilmaisseet nuorina. Kattavat tiedot. Niitä on sitten hyvä analysoida tulevaisuuden supertietokoneilla.
The National Security Agency (NSA) engages in systematic, warrantless "upstream" surveillance of Internet communications that travel in and out of the United States along a "backbone" of fiber optic cables. The ACLU and other organizations maintain that Upstream surveillance is manifestly unconstitutional. Whether or not that is correct, the government has stymied one Fourth Amendment challenge after another on the ground that plaintiffs lacked standing because they cannot prove that the surveillance entails intercepting, copying, and reviewing any of their communications. Of course, the reason plaintiffs have no direct evidence is that the government won't admit or deny it. Instead, the government has asserted that the surveillance program is a privileged state secret, classified its details, and resisted even in camera hearings in ordinary courts.
The whole story reads like a cold-war era spy thriller, and like many of those novels, it all starts with World War II. As a result of a family investment, Boris Hagelin found himself at the helm of Aktiebolaget Cryptograph, later renamed to Crypto AG (1952), a Swedish company that built and sold cipher machines that competed with the famous Enigma machine. At the start of the war, Hagelin decided that Sweden was not the place to be, and moved to the United States. This was a fortuitous move, as it allowed Hagelin to market his company’s C-38 cipher machine to the US military. That device was designated the M-209 by the army, and became the standard in-the-field encryption machine.
Yhdysvallat vakoilee ja samaa tekevät monet muutkin. Suomessakin valtiovalta vakoilee kansalaisiaan.
Että viimein nyt se paska osui sinne tuulettimeen ja oikein kunnolla. Joten nämä Thunbergin händlerit kusevat housuun ja kun paljastuikin viimein muille, että kuinka tämä Thunberg on ollut vain pelkkä traumatisoitu tyttö, jota on käytetty hyväksi tässä ilmastopropagandassa.
Thunbergin rooli on ollut vain näytellä tuota ilmastoaktivistia ja hänen isänsä kun on ruotsalainen näyttelijä Svante Thunberg, niin sieltähän se ohjaus on tullut.
Tämä dokumenttielokuvahan Gretasta pyörii vielä tällä hetkellä YLE:n Areenassa.
Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin sosiaalisen median tilillä jaettiin ilmeisesti epähuomiossa taustajoukkojen sisäisiä dokumentteja, jotka näyttävät kuinka 18-vuotiaan aktivistin kannanottoja käsikirjoitetaan. Dokumentit katosivat pian, mutta nopeimmat ehtivät saada ne talteen. Näin toimii vedätys.
Ruokahifistely on nykyään muotia. Youtubessa suosittu Supermarket Survival -vblogi. Teollinen ruoka ei ole kovinkaan terveellistä. 5 euron pitsa sisältää lähinnä vehnäjauhoja. Kaupasta kannattaa ostaa ruoka mieluummin raa-aineina; valmisruoka on kallista ja se on tehty huonommista aineksista. Monessa on lähinnä maissisokeria ja palmuöljyä. Kaupassa voi säästää aika paljon helpolla ostamalla järkevästi. Säästyneet rahat voi sitten käyttää taloutensa parantamiseen.
Supermarket Survivalistilla on sinällään hyviä ohjeita mutta kalliita. Itse en kyllä allekirjoita väitettä, että pitäisi valita ravinnetiheitä ruokia. Käsittääkseni sillä ei juurikaan ole väliä kuinka ravinnetiheitä ruokia syö kunhan saa tarvittavat ravinteet. Ensimmäisenä kannattaisi tiputtaa pois sokeripitoiset ruoat ja juomat ja korvata ne jollain aidolla ruoalla. Porkkana on hyvä ja halpa. Esim. taatelilla voi korvata sokeripitoiset herkut.
Itse kyllä pidän maitoa varsin terveellisenä ruokana. Lisäksi maito on suhteellisen edullinen. Joku kauramaito on ihan järjetön. Kaura tulee halvemmalla kaurapuurossa ja lisäksi se lienee paljon terveellisempää kuin kauramaito.
Itse syön mahdollisimman yksinkertaista ruokaa; pyrin välttämään ruoan turhaa prosessointia. Porkkana porkkana ja peruna perunana; molemmat ovat yksinkertaisia ruokia ja halpoja.
Juha Ahvio on kirjoittanut pitkän blogin USA:n presidentinvaalivilpistä.
Väitettä siitä, että USA:n marraskuussa 2020 käydyissä presidentinvaaleissa tapahtui merkittävää ja tulokseen oleellisesti vaikuttanutta vaalivilppiä, pidetään poliittisesti korrektissa valtamediadiskurssissa ”täysin todistamattomana” eli sellaisena, joka on täysin ”without any evidence” ja ”totally baseless”. Väite leimataan mekaanisesti niin sanotuksi salaliittoväitteeksi, jollaisen esittäminen on oikeastaan kiellettyä. Kirjoittamiini aihetta käsitelleisiin artikkeleihin tulleissa kommenteissakin on tuon tuostakin esitetty, että Ahvio ei tarjoa mitään todisteita vaalivilppiväitteiden tueksi. Tässä artikkelissa vedän yhteen sen julkisen ja kenen hyvänsä paneuduttavissa olevan todistusaineiston, jonka tosiasiallisesti olen kirjoituksissani esittänyt ja jonka perusteella on täysin asiallista, järkiperäistä ja oikeutetun perusteltua katsoa, että vaalivilppiä on tapahtunut.
Kirjoitus on sen verran pitkähkö, että sitä ei kannata kokonaan lukea. Ahvio voisi vähän tiivistää sanomisiaan.
Ei ole olemassa minkäänlaisia järjellisiä perusteita hokea, että ei ole mitään evidenssiä. Tällainen hokeminen on täysin ehdollistettua poliittista massakäyttäytymistä, ei minkäänlaisen järjellisen asiaan paneutumisen punnitun viileä johtopäätös. Yhtä järjetöntä ja valheellista on toistella, että Ahvio ei ole esittänyt mitään todisteita vaalivilppikirjoitustensa tueksi. Ahvio on viitannut täsmälleen siihen evidenssikokonaisuuteen, mikä on koko ajan julkisesti ollut ja on olemassa. Tätä evidenssiä ei toistaiseksi ole kohta kohdalta sen paremmin käsitellyt, hyväksynyt kuin kumonnutkaan yksikään oikeusaste USA:ssa eikä yksikään artikkelieni kommentoija. Sen sijaan on kyllä toisteltu, että tämän teeman käsittely on ylipäätään sopimatonta ja kiellettyä. Mutta tällainen poliittisesti korrektin kuuliainen toistelu ei ole yhtä kuin vääräksi ja kestämättömäksi tai olemattomaksi todistaminen.
Jos neljä vuotta päivittäin hoettu ”Trump on Hitler” -iskulause on ollut jotenkin asiallinen – jota se ilmeisesti on ollut, koska kovinkaan moni kommentoija ei näytä rasittuneen tällaisesta vuosia jatkuneesta täysin valheellisesta, totuudesta välittämättömästä ja ohjelmallisen maalittavasta vihaherjaamisesta – , ei kai sitten pitäisi olla mitään hämmästyttävän erikoista siinäkään, että tällaiset herjaajat panevat toimeen Trumpin vaalivoiton varmasti estävän vaalivilppihankkeen niissä vaa’ankieliosavaltioissa, joissa vaalit ratkeavat ja joissa demokraattien koneisto on ollut vastuussa vaalijärjestelyistä. Oikeaan historian Hitleriin kohdistui useita salamurhayrityksiäkin, joita on pidetty oikeutettuina tyrannianvastustustoimenpiteinä tyrannin hallinon kaatamiseksi. Joten, jos asiaa tarkastellaan ”Trump on Hitler” -hokija-aineksen mielenmaiseman näkökulmasta, ratkaisevan tärkeisiin äänestysalueisiin kohdistetun vaalivilpin toimeenpanon ”Hitlerin” ja hänen hallintonsa pysäyttämiseksi ei pitäisi vaikuttaa kovinkaan hämmästyttävältä hankkeelta.
The former Republican president is accused of inciting an insurrection, with critics pointing to a speech he gave in DC not long before events at the Capitol transpired as him pushing supporters toward violence. During his speech, Trump continued to push election fraud claims and told the crowd to “fight like hell.” Some of those supporters would later break into the Capitol and five people would end up dead.
EU:hun on tulossa jonkinlainen uusi vero: digimaksu. Tälläinen maksu on sulaa hulluutta, koska EU on jo muutenkin jäänyt jälkeen uudessa tietotekniikassa.
Omia varoja koskeva suunnitelma on osa toimielinten välistä sitovaa sopimusta. Vuodesta 2021 alkaen kerätään kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään perustuvaa maksua. Tämän lisäksi suunnitelma sisältää vuodesta 2023 alkaen päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen käyttöönoton (kytkeytyy mahdollisesti hiilitullimekanismiin). Vuodesta 2023 alkaen puolestaan suunnitellaan otettavaksi käyttöön digimaksu. Lisäksi suunnitellaan uutta finanssitransaktioveroa ja yrityssektoriin tai yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan liittyvää tuloa (vuodesta 2026 alkaen).
Suomalaisten sijoittajien kannattaa nyt pitää pää kylmänä ja sijoittaa Amerikan teknologiaosakkeisiin enemmän. Euroopassa on turha haaveilla mistään. Euroopan ainut tapa toimia on tappaa uudet teknologiat veroilla. Hävettää olla eurooppalainen.
Uuden budjettikauden eräs merkittävin asia on EU:n omia varoja eli budjetin tulopuolta koskevat linjaukset. Toimielinten välisessä budjettisopimuksessa määritetään EU:n omien varojen käyttöönoton liittyvästä aikatauluista. Vuodesta 2021 alkaen EU alkaisi kerätä uutta maksua, joka pohjautuu kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään. Lisäksi suunnitelmana on, että vuodesta 2023 alkaen EU:ssa otettaisiin käyttöön omien varojen järjestelmä, joka perustuisi päästökauppajärjestelmään sekä mahdollisesti uuteen EU:n hiilitullimekanismiin. Lisäksi suunnitteilla on, että vuodesta 2023 alkaen EU:ssa otettaisiin käyttöön digimaksu. Niin ikään suunnitteilla on, että tulevaisuudessa, vuodesta 2026 alkaen, EU:ssa voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisesti finanssitransaktiovero tai ohjata yrityssektorin tai yhteisöveron tuloja EU:n budjettiin.
Ihan pienellä Googlailulla en löytänyt mitään mikä se digimaksu sitten on.
Osa nyt neuvotellusta lisärahoituksesta tulee uudelleen kohdennuksista ja osa on kokonaan uusia määrärahoja, jotka otetaan pääosin EU:n kilpailulainsäädännön rikkomisesta määrättävistä sakoista. Sopuun sisältyy niin ikään juridisesti sitova suunnitelma luoda EU:lle uusia tulonlähteitä seuraavan seitsemän vuoden aikana. Näitä kaavailtuja niin kutsuttuja uusia omia varoja ovat muun muassa muovijätteen määrään ja päästökauppaan perustuvat maksut, digimaksu sekä finanssitransaktiomaksu. Lue lisää aikaansaadusta kompromissista parlamentin sivuilta täältä ja neuvoston sivuilta täältä. Rahoituksen tarkka ohjelmakohtainen jakautuminen löytyy täältä.
Nämä maksut ovat kaikki luonteeltaan täysin mielipuolisia. Finanssitransaktiomaksu kuulostaa kanssa pahalta; ajaako se kaiken kaupan EU:n ulkopuolelle? Ei ole mikään ihme, että Britannia erosi EU:sta. EU:n politiikka on todella hullua.
Euroopan komissio on ehdottanut pitkäaikaisen budjetin ja EU:n elpymispaketin rahoittamiseksi EU:n budjettiin omien varojen eriä (”own resources”), muun muassa:
Yhteinen yhdistetty yritysveropohja (CCCTB, common consolidated corporate tax base)
Sisämarkkinavero (Single Market Tax)
EU:n digivero (DST, Digital Services Tax) tai digimaksu (Digital Levy)
EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätösvallassa. EU:n komissio on myös ehdottanut määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä veroasioissa yksimielisyysvaatimuksen sijaan. Tällöin pienillä jäsenmailla ei olisi entisen kaltaista vaikuttamismahdollisuutta verotuksessa.
Euroopan komissio julkaisi 19.10. päivitetyn työohjelmansa vuodelle 2021. Työohjelma kuvaa konkreettisia tapoja saavuttaa edistystä Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kuudella poliittisella painopistealueella ja se sisältää lisäksi lainsäädäntöaloitteita. Vuoden 2021 työohjelman prioriteeteissa korostuvat vihreä kehitys ja digitalisaatio. Konkreettisia esitettyjä politiikkatoimia ovat muun muassa päästöjen vähentäminen 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä, hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, eurooppalainen sähköinen henkilökortti, lainsäädäntöehdotus tekoälyyn liittyvistä turvallisuuskysymyksistä ja datan käytöstä sekä uuden eurooppalaisen biolääketieteen tutkimus- ja kehitysviraston perustaminen. Lue komission työohjelma kokonaisuudessaan täältä. Lisää tietoa myös komission lehdistötiedotteessa sekä tietosivulla.
Digimaksu eli digital levy on mysteeri. Mitä se tarkoittaa? Itse en pidä siitä, että finanssitransaktioita verotetaan. Finanssitransaktioverot heikentävät markkinoiden toimintaa ja ajavat kaupankäynnin muualle. Ei mikään ihme, että Lontoon City haluttiin EU:n ulkopuolelle. Nyt kannattaa ottaa veroparatiisiyhtiöt käyttöön.
Even though a wide range of industries base their operations on intangible assets, many global tax policies are centered around online technology sectors as seen in the recent tax schemes of the European states and the OECD. This is quite understandable — just considering the US companies, tech giants are predominantly the largest players in the global market, and along with pharmaceutical companies, they have the most cash parked in offshore subsidies. Given the importance of US tech giants in both the worldwide economy and cash spread, a question that naturally comes to one’s mind is, “How do US tech companies relate to the global corporate tax structure, and to what extent is this relationship characterized by tax avoidance?” In our study, we seek to answer this question by examining the tendency of US tech giants to locate their foreign subsidiaries in tax havens and comparing it with case studies on Chevron and Boeing, representing energy and industrial sectors respectively.
Nyt näkyy valtiot yrittävän kiristää verokuormaa kaikin mahdollisin tavoin. Toivottavasti nämä hankkeet torpataan. Eurooppalaiset yrittävät iskeä Amerikkaa vasten kun eivät vapaassa kilpailussa pärjää. Säälittävää.
The Commission does not set out precise proposals in its 'roadmap' for initial feedback or its more detailed public consultation. It states that the levy could take the form of a corporate income tax top-up to be applied to all companies conducting certain digital activities in the EU; a tax on revenues created by certain digital activities conducted in the EU; or a tax on digital transactions conducted business-to-business in the EU.
It says the proposed levy would cover digital services, including social media, online market places, and other online platforms that operate in the EU. The consultation asks for views on what online platforms should be caught, asking about a range of activities including price comparison websites, online gaming, streaming services, online news outlets, standardised online teaching and sales of physical goods or services.
The digital levy is one of the proposals from the Commission in response to a request in July 2020 from the European Council for proposals for generating additional resources to support the EU’s borrowing and repayment capacity. The Commission expects to produce a proposal for a Directive for the introduction of a digital levy during the first half of 2021 with a view to the levy being introduced on 1 January 2023.
A digital levy is proposed because the Commission says that "lower taxes or even no taxes at all, paid by companies engaged in the digital economy weaken the sustainability of public finances". It says this is "particularly blatant" at a moment when the EU and member states are facing a greater fiscal and debt burden as a result of the Covid-19 pandemic.
Nordnetin maajohtajan Suvi Tuppuraisen mukaan viime vuonna piensijoittajat lähtivät toden teolla oman pörssin ulkopuolelle. Kun vielä vuosi sitten noin 20 prosenttia Nordnetin välittämistä kaupoista tehtiin muualla kuin Helsingin pörssissä, niin nyt osuus on yli 40 prosenttia. Kehitys on ollut samanlaista myös sijoituspalveluita tarjoavien pankkien kohdalla.
Yhdysvalloista on tullut merkittäviä teknologiayrityksiä kuten Google, Facebook, Microsoft, NVidia jne. Jos haluaa erityisesti sijoittaa esim. tekoälyyn; niin yhdysvallat on ainut paikka missä niitä suuremmassa määrin on.
Euroopassa ei taida olla montakaan menestyvää tekoäly yritystä. Menestyvät ja yleensä kasvavat huipputeknologian yritykset ovat kaikki järjestään amerikkalaisia; Kiinassa on kanssa isoja teknologiayrityksiä mutta eurooppa (EU) on jäänyt ihan jälkeen. Surkeeta ajatella, että eurooppa kuihtuu omaan surkeuteensa.
Nuoret sijoittavat niihin yrityksiin, jotka ovat heille tuttuja; ja monet niistä ovat juuri teknologiayrityksiä. Teknologiayrityksiin sijoittaminen on järkevää, koska nyt koko maailman tuotantokoneisto uudelleen järjestellään ja siitä hyötyvät nimen omaan teknologiayritykset, jotka ovat nuorille tuttuja. Ne perinteiset yritykset eivät enää, koskaan tule pääsemään mahtiasemaan. Yhteiskunta nyt vaan muuttuu ja siinä on ihmisten pakko muuttua perässä.
Suomessa on tietysti Nokia, mutta Nokiakin vaikuttaa iltaruskon yritykseltä. Metsäteollisuus pärjännee jollain lailla kun sellulle ja raaka-aineille on väistämättä kysyntää. Vaikkei printti enää vedäkään kunnolla niin aina tarvitaan pakkausmateriaaleja. Ilmastonmuutos lisää uusituvien kysyntää. Ihmisten ikääntyminen on yksi megatrendeistä. Siihen ja ilmastonmuutokseen kannattaa sijoittaa.
Tekoälyt toimivat aktiivisesti pörssissä, Internetissä ja somessa. Tekoälyjä on moneen lähtöön: Googlen hakukone on ehkä helpoiten ymmärrettävä. Esim. Googlen hakukoneen puheohjaus on yksi tekoälyn muoto. Jatkuvasti läsnä oleva tekoäly on uusi ilmiö. Kymmenen vuotta sitten näitä ei juurikaan kuluttajakäytössä ollut. Neuroverkot ovat jo vanha keksintö mutta vasta nyt niillä on joku yhteiskunnallinen merkitys. Internetistä voi tavallinen ihminenkin ladata valmiita neuroverkkojen työkaluja. Kaupallisia neuroverkkoja (eli mistä maksetaan euroilla) on myös olemassa. Esimerkiksi suositussa matematiikkaohjelmassa Mathematica on valmiina yhden käskyn takana olevia neuroverkkoja. Lisäksi erittäin suosittuun Matlabiin saa myös neuroverkko lisäosia. Neuroverkoissa ongelmaksi nousee tarvittavan datan suuri määrä. Neuroverkot vaativat tyypillisesti paljon dataa toimiakseen kunnolla, lisäksi prosessori- ja muistivaatimukset voivat olla suuria. Googlella ja muilla suuryrityksillä on luonnollisesti suuri etulyöntiasema näiden kehittämiseen ja käyttöön. Osa Googlen ja Facebookin arvosta on näistä johtuvaa. Monet taloudelliset prosessit kiihtyvät verkon solmupisteiden määrän kasvaessa. Tästä käytetään nimeä Network Effect.
The network effect is a phenomenon whereby increased numbers of people or participants improve the value of a good or service. The Internet is an example of the network effect. Initially, there were few users on the Internet since it was of little value to anyone outside of the military and some research scientists.
However, as more users gained access to the Internet, they produced more content, information, and services. The development and improvement of websites attracted more users to connect and do business with each other. As the Internet experienced increases in traffic, it offered more value, leading to a network effect.
Network effectin (eli verkkovaikutuksen) takia Internet jätit ovat joko amerikkalaisia tai kiinalaisia. Suomalaisilla ei ole ollut asiaa tähän porukkaan. Sijoittajien kannattaa ottaa tämä huomioon, koska se näyttää olevan sen verran merkittävä tekijä superyritysten synnylle.
Sijoitukset, jotka sattuvat olemaan solmukohtien ulkopuolella, ovat luultavasti mieltä vailla. Suomessakin asuntojen hinnat nousevat taloudellisissa solmukohdissa ja muualla menee heikommin. Tietysti näiden välillä tapahtuu arbitraasia mutta korpeen on vaikea kehittää mitään huippuosaamista ja liiketoimintaa vaikka muuten siellä voisi olla halpaa.
Ilmeisesti Wall Street Bets -ilmiössä on ollut mukana tekoälyjä useassa eri roolissa. Piensijoittajalle tekoäly on yhtäaikaa sekä uhka että mahdollisuus. Lienee selvää, että viisaimmat tekoälyt sijaitsevat suuryritysten käytössä (eli isot finanssipelurit), koska niiden kehittäminen on kallista ja varsin vaativaa.
Professori François-Marc Gagnon oli toden totta menehtynyt 83-vuotiaana, mutta yliopisto oli päättänyt jatkaa tämän luennoista tehtyjen videotallenteiden näyttämistä, mikä oli yliopiston yhteistyöprojekti KnowledgeOne-konsulttiyhtiön kanssa. Edes kurssin ohjaajana toiminut Marco Deyasi ei ollut tietoinen Gagnonin kuolemasta, hän vain luuli tämän eläköityneen.
Having started in the autumn of 2019, a few months after the professor’s death, Deyasi had never met Gagnon. He had no reason to suspect Gagnon was anything other than alive until he saw the student’s tweet. “I saw that thing from the student, and I was like, ‘Really? Oh, damn.’ You know? I just thought Professor Gagnon retired,” he said, wrote the Chronicle.
Kuollut opettaja opettaa videotallenteella. Kuolemasta yritetään saada draamaa aikaiseksi mutta ihmiset lukevat yliopistoissa jo kauan sitten kuolleiden kirjoittamia kirjoja. Vanhat (ja uudemmat) elokuvat ovat täynnä kuolleita näyttelijöitä.
Kuolleet laulajatkin tienaavat vielä vuosikymmeniä kuolemansa jälkeen (Esim Elvis Presley). Tästä päästään sitten tekijänoikeuksiin. Onko mitään järkeä, että kauan kuolemansa jälkeen tekijänoikeuksia maksetaan vielä?
Kuka uskoo? Ei kukaan. Millä voimilla Nokia voisi teknologiajohtajuuden saavuttaa? Ei millään.
Nokian johto on täysin harhaista, teknologiajohtajuus noin isoilla markkinoilla on suomalaisyritykselle mahdoton. Suomalaisten sijoittajien ei kannata hirttää itseään Nokian harhoihin. Kaikista parasta olisi jos Nokian ostaisi joku pois kuleksimasta. Suomessa on yli investoitu tietoliikennetekniikan opetukseen ja tutkimukseen. Vähät voimat pitäisi sijoittaa sinne missä on mahdollista pärjätä. Tosin suomalaiset ovat kaiken kaikkiaan pärjänneet tietoliikennetekniikassa varsin hyvin maan kokoon nähden.
Bitcoinin vaihtosuhde dollariin verrattuna nousi rajusti joulukuun ja tammikuun alun aikana. Bitcoinin arvo kävi hetkellisesti jopa yli 40 000 dollarissa. Sen jälkeen on ollut vaisumpaa. Bitcoinin arvo on ollut hienoisessa laskutrendissä ja tällä hetkellä kryptovaluutan arvo on hieman alle 33700 dollaria.
Hetkellisesti bitcoinin kurssi kävi jo alle 30 000 dollarissa.
Hintalasku ei ole silti hidastanut institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta, kertoo Glassnode-sivusto. Suomessa aiheesta kertoo Bittiraha.fi. Näitä suuria summia omistavia bitcoin-sijoittajia kutsutaan kryptovaluuttojen sijoitusslangissa valaiksi.
Bitcoin on sen verran uusi ilmiö vieläkin ettei siitä osaa sanoma mitään. Täytyy muistaa, että valtioilla on ainakin ennen ollut yksinoikeus valuutan laskemiseen. Itseä lähinnä bitcoinissa huolestuttaa se, että valtiot voivat tehdää siitä laittoman.
Valtioilla on aina ollut tarve valvoa markkinoita ja taloutta. Bitcoin selvästi murentaa valtion kykyä valvoa kansalaisiaan ja yrityksiä. Miten toimitaan pidemmän päälle?
Perustaloustieteessä jo tiedetään, että riski ja tuotto menevät käsikonkkaa. Iso tuottomahdollisuus yleensä (ainakin tehokkailla markkinoilla) tarkoittaa samalla isoa riskiä. Sille ei yleensä voi mitään.
Viime viikkoina on todistettu poikkeuksellista pörssirallia. Osakkeiden hinnat ovat vaihdelleet rajusti, kun pääasiassa yhdysvaltalaiset piensijoittajat villiintyivät nostattamaan niiden hintaa verkon keskustelufoormi Redditissä masinoidulla ostokampanjalla.
Vähintään jonkun verran täytyy sijoituksia hajauttaa. Ihan kaikkea ei kannata yhteen paikkaan laittaa. Kannattaa omistaa erilaisia osakkeita eikä kaikki ihan samanlaisia (eri toimialoilta, eri maista jne). Tuotto voi olla pienempi mutta ainakin katastrofaalisten tappioiden mahdollisuus pienenee. Ihan pienikin hajauttaminen jo pienentää katastrofin riskiä rajusti.
Riskejä on monenlaisia: maariskiä, korkoriskiä jne,
Kaikkea ei kannata sijoittaa Suomeen vaikka Suomi onkin hyvä maa sijoittaa mutta jos kaikki on Suomessa kiinni niin on silti iso riski.
Suomalaiset työeläkelaitokset suosivat sen sijaan ulkomaisia kohteita. Tällä tavalla ne tekevät arvokasta hajautustyötään, jonka seuraksena suomalainen yhteiskunta on vähemmän riippuvainen oman yhteiskunnan kehittymisestä. Eläkevakuutusyhtiöt suuntaavat puolet (48%) suorista osakesijoituksista ulkomaille ja valtaosaltaan (94%) ne luottavat ulkomaiseen rahastovarainhoitoon. Ne eivät mielellään lainaa suomalaisille yrityksille. Velkakirjaostot kohdistetaan yleensä (87%) ulkomaisiin kohteisiin.
Pääosa suomalaisesta portfolio tyyppisestä sijoitusvarallisuudesta (osakesijoitukset ja rahasto-osuudet) on työeläkelaitosten hallussa. Valtiolla on lisäksi noin 20 Mrd€ omaisuus ja kunnilla vielä lisäksi merkittäviä omistuksia joiden yhteenlaskettu koko ei ole täysin tiedossa. Myös kotitalouksilla on jonkin verran portfolio tyyppistä sijoitusvarallsuutta.
Tänä vuonna 5g:n tuotekehitykseen investoidaan Lundmarkin mukaan “niin paljon kuin teknologiajohtajuuden saavuttaminen edellyttää”.
Tuotekehitykseen keskittyminen merkitsee lyhyellä aikavälillä liikevaihdon ja kannattavuuden laskua. Siihen Nokia on pitkän aikavälin vuoksi valmis, koska Lundmark on linjannut yhtiön tavoitteeksi teknologiajohtajuuden kaikilla niillä alueilla, missä Nokia toimii.
Analyysiyhtiö Inderesin toimitusjohtaja ja pitkäaikainen Nokia-analyytikko Mikael Rautanen arvioi Nokian lyhyen aikavälin tuloskuntoa hyvin heikoksi. Vuonna 2022 yhtiö pääsee “vakaampaan kehitykseen” ja vuonna 2023 “kasvun ja hyvän kannattavuuden uralle”.
Nokia pyrkii teknologiajohtajuuteen niillä aloilla millä sillä on liiketoimintaa. Nokia on pieni yritys verrattuna isoilla markkinoilla. Riittääkö Nokian voimavarat teknologiajohtajuuteen?
Ollila esti satojen patenttien ja toimivien idoiden todellisen käyttöönoton. Insinöörit joutuivat vapaa-ajallaan tekemään kehitystyötä kun eivät muuten saaneet. Suurimman kännykkäfirman palkat olivat surkeat samalla kun Ollila lahjoi Nokian johdon ja hallituksen yhtäaikaa rahavyöryn odottamiseen. Insinöörit toimivat ikivanhalla suomalaisella solidaarisuuden ja sosialismin periatteella yhteisön puolesta, Nokian johto taas teki kaikkensa kehitystyön pysäyttämiseksi Ollilan johdolla. Lahjakkuudesta ei teikijöitä palkittu kuin vasta epäinhimillisen kiirastulen jälkeen aikä välttämättä sittenkään.
Ollila ja Elop keskittivät varojen käytön lopussa omien osakkeiden ostamiseen kehitystyönsä sijaan.
Ollilan sabotaasi oli harkittua - ohjattua geopolitiikkaa. Wall streetin hyvien veljien globalisaatio-ohjausta dollarifirmojen hyväksi. Nokia harmittomaksi.
Jokatapauksessa Nokian tulevaisuus on vaikea. Nokialla on mahdollisuus pärjätä mutta itse suosittelisin katsomaan muualle. Nokia tuskin pystyy pääsemään mahtiyritykseksi. Just ja just hengissä pysyminen ei yksinkertaisesti riitä nykyaikana. Ostaisiko joku Nokian pois kuleksimasta. Nyt on LG:n kännypuoli myynnissä; kannattaisiko Nokian yrittää ostaa se niin saisi vähän kasvatettua kokoa. Toisaalta kännyt ovat niin kilpaillut markkinat, että niissä Nokia tuskin menestyisi.
Toistuvia hurskaita toiveita ovat aika ajoin talousmiesten piirissä esiin nostetut unelmat siitä että jostain ilmestyisi Uljas Uusi Nokia, joka kuin ihmeen lailla pelastaisi Suomen kaikista kasautuvista talousvaikeuksista, kuten määrättömästi kasvavasta valtionvelasta.
Haaveillahan saa Nokian ja Suomen menestyksestä. Suomi on pärjännyt metsäalalla hyvin; ehkä se tulevaisuuden menestys löytyisi sieltä. Elektroniikka on niin kovasti kilpailua ja siellä tarvitaan paljon voimavaroja kun Kiinakin haluaa osansa.
Sensuroimattomassa Päivärinnassa vieraileva Tea Latvala ei pysty pidättelemään kyyneleitään kertoessaan, millaisten törkeyksien ja ehdotusten kohteeksi hän on joutunut yritystoimintansa vuoksi.
Tea uskoi pitkään, että törkeydet pitää kestää ja häiriköitä jopa suojella.
Hän perusti kolme vuotta sitten yrityksen, joka valmistaa puisia hieromasauvoja. Seuraavana vuonna hän sai valtion innovaatiokeskukselta Tekesiltä kansainvälistymisrahoituksen. ”Puukikkeliyrittäjä”, joka testaa dildonsa itse, alkoi kiinnostaa laajempaa yleisöäkin.
Yritystoiminta on rankkaa. Kannattaisiko sitten kuitenkin jatkaa jos liiketoiminta on muuten kannattavaa. Ihmiset nyt arvostelevat tekee mitä vaan. Itsekin olen joutunut ahdistelluksi.
Olen tässä tutkinut mahdollisuutta hajauttaa reaaliomaisuuteen kuten asuntoon. Kansainvälisesti kiinnostava sijoituskohde on New York. New York on kansainvälisen liiketoiminnan keskus, ja talouden globalisoituessa sen sijainnin arvo todennäköisesti kasvaa. Verkostovaikutukset kohottavat nimen omaan solmukohtien arvoa ja New York tälläinen solmukohta.
Sijainti, sijainti ja sijainti. Oletettavasti globaalit asiakkaat haluavat keskeisen sijainnin eli sijainnin merkitys korostuu jos halutaan hyötyä talouden globalisaatiosta. Lapsia omaaville ihmisille koulujen sijainti on tärkeää, samoin muu palvelutarjonta.
Tähän täytyy mainita, että New York on demokraattien (liberaalien) aluetta eli sosialisteja. Ulkomainen sijoittaja voi helposti joutua ongelmiin. Siellä on kaikenlaista vuokrakontrollia. Vuokralaisen häätäminenkin voi olla vaikeaa. Nämä riskit täytyy tiedostaa. Herkästi joutuu pahaan paikkaan. Lisäksi täytyy muistaa, että jos tulee ongelmia niin oikeudenkäynti kulut ovat valtavia.
Miami attracts people from everywhere other destination in the world. The lavish lifestyle and economic value attract immigrants, which makes it a strong international real estate market. People from different countries buy properties at unexpectedly higher rates. This happens because several people look at this as a secure investment. And many others simply want to have a vacation property where they can enjoy their lives whenever needed.
Kummassakin libertarismin uudistamisyrityksessä tuodaan esille se, että valtioilla on suuri, myönteinen merkitys yhteiskuntien hyvinvoinnille, eikä nyt ole kyse ”yövartijavaltiosta”. Brink Lindsey, yksi arvostetuimmista liberaltaristeista, on nostanut keskusteluun libertaristipiireissä perinteisesti kielletyn aiheen, tuloerojen kasvamisen haitalliset vaikutukset. Ruma sana on sanottu, niin kuin se on. Hän on huolissaan siitä, että Yhdysvalloissa politiikka on pitkän aikaa siirtänyt tuloa köyhiltä yrityksille ja sitä kautta rikkaille.
Liberaltaristit ovat hylänneet libertarismin myös siksi, että libertaarit ovat vähätelleet ja ilmastomuutoksen seurauksia tai jopa ilmastomuutoksen olemassaoloa. Myös Suomessa äärioikeiston piiristä on esitetty samaa ja varsin usein siellä on nojattu yhdysvaltalaisten libertaarien kirjoituksiin.
Kokonaisuutena Chromebook-koneita meni kaupaksi noin tuplaten edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2019 aikana kaupoista kannettiin ulos 14,7 miljoonaa Chromebookia, viime vuonna 30,7 miljoonaa. Kasvuluvut ovat paikoin todella hurjia. Samsung nelinkertaisti Chromebook-myyntinsä koko vuoden ajalla. Tahti kiihtyi vielä loppuvuodesta, Lenovon myynnin kasvu oli vuoden viimeisellä neljännekselle typerryttävät 1776 prosenttia.
Hurjan kasvun takana on erityisesti koulujen siirtyminen etäopetukseen. Oppilaat tarvitsevat opetuksen seuraamiseen ja tehtävien tekemiseen omaa tietokonetta, ja Chromebookit ovat paitsi edullisia myös helppoja ylläpitää. Samaan ratkaisuun on päädytty myös joissakin etätöihin siirtyneissä yrityksissä.
Tietotekniikan murros näkyy vihdoinkin - Chromebookkien myynti on rajussa kasvussa. Itse olen jo pitkään käyttänyt Linuxia. Viime aikoina Linux on ollut pääkäyttöjärjestelmä. Lähinnä syy on Linuxin alhaiset ylläpitokustannukset. Microsoft Windowsilla on niin paljon ongelmia, että käytän sitä enää harvoin; joskus tulee käytettyä sitäkin,
Chromebookkeja en omista eikä ole tullut käytettyä. Chromebookit ovat tosin hyviä pilvipalveluiden käyttöön (esim. Googlen palvelut). Toivotaan, että Microsoftin asema heikkenee tietokonemarkkinoilla niin saadaan vähän kilpailua ja toivottavasti hintoja alas ja laatua ylös.
Chromebookkeja voi suositella kaikille, jotka käyttävät lähinnä pilveä. Perinteinen Windows ohjelma ei toimi Chromella. Linuxilla pystyy ajamaan Winen kautta monia windows ohjelmia. Jos ei muuta keksi niin Linuxin voi asentaa Windowsin rinnalle; silloin voi ajaa molempien ohjelmia.
Last week, GameStop’s stock soared 400% in an extremely volatile trading week where retail investor loyalists of the stock assembled via the Reddit WallStreetBets thread to clash with institutional short sellers on Wall Street.
Tammikuussa saimme taas nauttia sirkushuveista pörsseissä. Vähemmän toivotun paluun teki internetkuplan aikoihin keksitty ”Naurettavuus indeksi” (Ludicruous index). Osake pääsee indeksiin mukaan, jos kurssi on kolmen kuukauden aikana vähintään tuplaantunut ja pörssiarvo on vähintään kymmenkertainen vuosimyyntiin verrattuna – eli kurssi on naurettavan korkealla. Pahimmillaan nettikuplan aikoina helmikuussa 2000 120 yhtiötä pääsi mukaan. Nyt lähestytään ennätystä uhkaavasti, kun tammikuun lopulla 79 vähintään $500 miljoonan arvoista yhtiötä Jenkkipörsseissä täytti kriteerit.
Nykyään luksustuotteille on isota markkinat: aina luksuslaukuista lähtien ja erilaisiis vaatekappaleisiin. Luksustuotteiden kysyntä kasvaa tulojen kasvaessa. Ranska on iso peluri luksuskaupassa. Sieltä tulee Guccin ja Chanelin. Luksustuotteita on monessa eri hintaluokassa. Jotta luksustuote todella merkitsee jotain tulee sen olla oikeasti exklusiivinen tuote tai palvelu. Jotain Adidasta voi tuskin pitää oikeana luksustuotteena.
Käsitteellä luksus voi olla monta merkitystä. Suomessa sitä käytetään yleisesti esim. ilmauksessa "arjen luksusta". Tällä ei viitata mihinkään varsinaisees luksustuotteeseen vaan se tarkoittaa, että se on jotain mukavaa ja piristää arkea.
Proffisviikolla kaipasin luksusta. Laitoin tänä vuonna itse meikkini ja kampaukseni juhliin, joten vuosijuhlien luksus oli revittävä muualta kuin itse juhlapäivän valmisteluista. Näin juhlapäivää edeltävästä torstai-illasta muotoutui minun oma spailtani.
Luxury is as old as civilization, in that it can be anything that is given high and exceptional regard from ordinary things. Christopher Berry starts his discussion on luxury with the Romans, describing their perception of luxury as the disruptive power of desire. Despite their initial reservations about luxury, the Romans eventually began to conquer places like Greece which highly valued luxury. Slowly the Romans became the most cultivated and decadent people of their time. Daily life became increasingly driven by pleasure and extravagance, especially in dining and leisure. Below the luxurious Baths of Caracalla, from 200's AD, included heated water, bronze panels for sun reflection and a library for leisure reading. The Heart Castle pool at right was modeled after the baths, 1919-47.
Following a series of special economic reforms in the 1980’s, it was the French luxury brands (with the exception of Italian Ermenegildo Zegna) of Louis Vuitton, Chanel, Dior and more recently Lancôme, who were the first European luxury fashion brands to invest heavily in China. Thereafter and through the early 1990s, industrially produced made-in-Italy fashion brands like Giorgio Armani, Gucci, Versace and Bulgari began to provide made in Italy, made-to-measure, high quality products to the Chinese public mainly in Hong Kong and Beijing.
Pekka Mattila sanoo, että hotellivalinta kertoo, kuka kukin on sen piirin sisällä, jolla on varaa ja halua kuluttaa luksusta. ”Valitsetko Kämpin vai St. Georgen - se kertoo kaiken sinusta. Kummassa on coolimpaa asua?” (Hotel Kämp on Helsingin ensimmäinen hienostohotelli, ja se on osa samaa Kämp Collections Hotels -konsernia St. Georgen kanssa.)
