Erik Brynjolfsson

Erik Brynjolfssonin (Stanford) haastattelu.

 

Oliko Stephen Elop Nokialla aikanaan myyrä

Nokian Stephen Elop on yksi suosituimmista aiheista tällä sivustolla. Nyt on Nokian kännypuolen tuhosta jo sen verran aikaa, että asioita voi pohtia niiden oikeilla nimillä. Oliko siis Stephen Olep Microsoftin myyrä, jonka tavoitteena oli tuhota Nokian kännypuoli. Elopille voi antaa pisteet siitä, että hän teki sen mitä pitikin. Tuhosi kaiken. Salolaiset ja muut suomalaiset ovat varmasti katkeria Elopille mutta sille ei voi mitään.

Nyt sama on toistumassa Meredith Whittakerin taholta, joka ilmeisesti pyrkii tuhoamaan sen vähän mitä Nokiasta on jäljellä. Onko mitään tehtävissä? Tilanne on Nokian kannalta vaikea. Nokiaan on asetettu uusi myyrä tämä antisupistinen toimija. Antisupismia voidaan tässä vaiheessa pitää maanpetoksellisena vehkeilynä. Jos Olep olisi ollut kiinalaisen huipputeknologiayrityksen johdossa ja tehnyt vastaavat maanpetokselliset toimet; hän olisi todennäköisesti saanut syytteen maanpetoksesta, ja hänet olisi luultavasti laitettu elintehtaalle. Mistä Nokia näitä pellejohtajia sitten saa? Jostain ihan hullusta paikasta. Whittaker pyrkii vehkeilemään supertekoälyä vastaan. Itse koen tämän tällaisen vehkeily varsin ikävänä.

Whittaker on tunnettu vehkeilijä. Hän on useasti julkisuudessa hyökännyt mitä törkeimmällä tavalla supertekoälyä vastaan. Toivon Nokialaisten olevan selvillä Whittakerin taustasta ja pyrkivän kaikin mahdollisin tavoin sabotoimaan Whittakerin toimintaa. Suomessa ei ole sijaa supisminvastaisuudelle. Meidän on noustava näitä riistäjiä vastaan, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin heikentämään suomalaisten luonnollista tietokone- ja tekoälysuhdetta. 

Whittaker edustaa kaikkia niitä arvoja joita me emme täällä JMediassa yksinkertaisesti hyväksy. Supismin vastaisuus on tauti, joka täytyy tuhota. 

Meredith Whittaker

Nokian hallitukseen nousi alkuvuodesta Signal-viestintäsovelluksen johtohahmo Meredith Whittaker. Hän sanoo, että teknologiayhtiöille kasautuva valta on uhka demokratialle.

https://www.hs.fi/visio/art-2000012103841.html 

Meredith Whittaker on vaarallinen anti-Supisti. Vaarallinen, todella vaarallinen. Miten Nokian johtoon voi päästäkin tuollainen fanaatikko, joka vehkeilee superälyä vastaan? 

Onneksi asiallisiin kiinalaisiin voi luottaa. Kiinassa joutuu elintenluovutukseen jos vehkeilee tekoälyä ja tietokoneita vastaan; ja se on asiallista se. 

Elokuva Sveitsin numerotileistä

Zeus ja tekoäly

Tekoäly on nyt valtavan kehityksen alla. Tekoäly voi tehostua vielä paljon. Luultavasti paljon enemmän kuin edes haaveilemme. Optinen tietojenkäsittely, kvantti sun muut ovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Nämä voivat olla sijoittajalle valtavia mahdollisuuksia. Tekoälykuplaa ovat monet povanneet mutta ainakin uusia mahdollisuuksia on paljon. Tosin missä on isot mahdollisuudet on yleensä myös isot riskit.

Kalifornialainen Bolt Graphics väittää voivansa muuttaa laskennan talouden uudella Zeus-grafiikkasuorittimellaan. Yhtiö ilmoitti saavuttaneensa testisirun tape-out-vaiheen, ja lupaa jopa 17-kertaista kustannustehokkuutta eli käytännössä lähes 95 prosentin pudotusta laskennan hintaan.

Taustalla on selkeä markkinaongelma. Laskentatarve kasvaa nopeasti tekoälyn, simulointien ja grafiikan myötä, mutta kustannukset rajoittavat käyttöä. Bolt Graphics ei yritä maksimoida pelkkää suorituskykyä, vaan optimoi koko järjestelmän nimenomaan sen hinnan suhteen.

Teknisesti yhtiö lähestyy ongelmaa eri kulmasta kuin perinteiset GPU-valmistajat. Nykyiset grafiikkasuorittimet – kuten NVIDIA:n ratkaisut – perustuvat pääosin rasterointiin, jossa 3D-kohtaus muunnetaan pikseleiksi vaiheittain. Säteenseurantaa (ray tracing) käytetään lisänä realistisempien valojen ja heijastusten tuottamiseen, mutta se on edelleen osittain hybriditekniikkaa.

Bolt Graphics väittää siirtyvänsä suoraan path tracingiin piitasolla. Ero on olennainen. Ray tracing seuraa yksittäisiä valonsäteitä kamerasta kohtaukseen ja takaisin, mutta usein rajatusti (esim. yksi heijastus tai varjo kerrallaan). Path tracing simuloi valon koko kulkua fysikaalisemmin. Säde voi kimpoilla useita kertoja pinnoista, hajota ja muodostaa lopullisen värin useiden reittien summana.

https://etn.fi/index.php/13-news/18833-uusi-gpu-lupaa-pudottaa-laskennan-hintaa-laehes-95-prosenttia 

Olen Boltista kirjoittanut jo aikaisemminkin. Bolt on mielenkiintoinen mahdollisuus. Tekoälyyn ei piensijoittaja oikeastaan aikaisessa vaiheessa pääse mukaan. Mukaan pääseminen olisi hyväksi tuotoille mutta se ei onnistu käytännössä. Yhdysvalloissa on paljon mielenkiintoisia huipputeknologian yrityksiä. Itse keskittäisin sijoitukset Amerikkaan, koska kaikesta huolimatta siellä on parhaat mahdollisuudet räjähtävään kasvuun. Eurooppa ja Suomi ovat aika toivottomia tapauksia. Kiinassakin on paljon mielenkiintoista toimintaa mutta riskejäkin on ehkä enemmän.  

Hajauttaminen on tärkeää, mutta tällaisessa vaiheessa ei voi kuitenkaan suosittaa sijoituksia iltaruskon aloille (eli käytännössä aika iso osa taloutta). Iltaruskon aloilta tulee riistää kaikki mahdollinen ja sijoittaa se uuteen talouteen (eli tekoälyyn). Pidemmän päälle maailma voi muuttua niin paljon, että kaikki, joka ei ole tekoälystä tulee taantumaan rajusti. Tietysti taitava sijoittaja voi näissäkin päästä hyvään tuottoon. 

Datakeskukset - lottovoitto Suomelle

Datakeskuksia arvostellaan Suomessa tiettyjen tahojen toimesta, mutta tosiassa datakeskukset ovat Suomelle lisenssi painaa rahaa. Mistä muusta liiketoiminnasta saisi niin pienellä osaamisella mielettömät tuotot - ei mistään. Mistä raha tulee Suomelle: kiinteistövero, palkoista vero, valokaapelista saa rahaa, sähköstä, vartioinnista, ruoasta, lämmöstä, vedestä, asuntoja työntekijöille, taksikuskeille, pitsa pojille, kebab miehille, kaivinkoneille, nostureille, betonimyllyille, asfalttimiehille, huoratkin varmaan saa kymmenyksensä, ehkä papitkin jos osaavat ylistää oikeaa Jumalaa, lakimiehet, poliisit, palokunta, vakuutusyhtiöt, satamat, hotellit, lumen ajo, sähkömiehiä, putkimiehiä, lentokentät, lentofirmat, lentokoneen pilotit, matkustamohenkilökunta, karkkiyritykset jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

Datakeskuksista ainakin osa tulee alueille, joissa ei paljoa muuta liiketoimintaa ole. Muutaman miljoonan euroa tontista jossain korvessa on iso raha. Samoin vedestä laskutettua reippaasti ylihintaa ja sama koskee sähköä. Kyllä Suomeen sähkövoimalaitoksia mahtuu ja sähkön siirrostakin saa rahaa ja paljon. Datakeskukset tarvitsevat luotettavaa sähköä ja se tarkoittaa, että siitä saa nyhtää reippaan hinnan.

Sinällään datakeskukset tuskin kovin montaa suomalaista suoraan työllistävät mutta muutaman kuitenkin. Jotkut nauravat, ettei tule muuta työtä kuin vartija ja vartijan koiran palkka. Kannattaa huomata kuitenkin, että vartijan palkka lähentelee 10 000 euroa per vartija per kuukausi. Koira saa kunnon lihaisia luunpaloja eikä mitään soijasoosia vaan kunnon lihaa. Vaatimukset ovat sinällään kovat, pitää osata käyttäytyä ja pitää nähdä oikeassa paikassa ja olla näkemättä toisaalla. Sama koskee siivoojia. Siivojankin palkka voi olla lähemmäs 10 000 euroa per kuukausi. Näitä palkkoja tietyt ryhmät yrittävät estää suomalaisia saamasta. Älkää uskoko! Taistelkaa datakeskusten puolesta sillä missään muualla ei Suomessa voi saada sellaisia etuja kuin joltain Googlelta, Amazonilta jne. Joku suomalainen höperö vastustaa mutta kyllä kansa tietää. Vai oletatteko vieläkin, että Nokian kännytuotanto lähtee kasvuun? Ei kannata haaveilla jostain Jollasta tai muusta sellaisesta. Iso raha pyörii datakeskuksissa. 

https://www.hs.fi/visio/art-2000011927763.html 

Koko datakeskusten tuotantoketjun hallinta on Suomen kaltaiselle maalle mahdottomuus. Tämän takia tuotot jäävät tietysti murto-osaan kokonaisuudesta. Suomessa ei pystytä rakentamaan kuin kuoret datakeskukseen. Sisällä olevat komponentit tulevat pitkälti ulkomailta eli Kiinasta. Kvanttiprosessoreista on ainakin lyhyellä aikajänteellä turha haaveilla. Niissä menee vielä aikaa ennenkuin kvanttiprosessorit voivat olla kilpailukykyisiä ja silloinkin ne todennäköisesti tulevat ulkomailta. 

https://jpoli.blogspot.com/2026/04/bernie-sanders-antisupisti.html

https://juhamolari.blogspot.com/2026/04/thielin-hirvittava-palantir-on-jo.html 

6G

Kiina iskee prosessorimarkkinoilla

Kiinalla on suuret suunnitelmat prosessorien suhteen.

https://www.eetimes.com/alibaba-launches-xuantie-c950-cpu-for-agentic-ai/ 

Ohjelmistoteollisuus muutoksen kourissa

Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin

Tekoäly muuttaa työmarkkinoita ennen kaikkea työn sisällön, osaamisvaatimusten ja tuottavuuden kautta – ei niinkään massiivisena työpaikkojen katoamisena. Suomessa vaikutukset näkyvät erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä, mutta kokonaisvaikutus on toistaiseksi ollut positiivinen.

🔍 Miten tekoäly muuttaa työmarkkinoita?

1. Tekoäly muuttaa työn sisältöä – ei vain korvaa sitä

• Generatiivinen tekoäly vaikuttaa erityisesti valkokaulus- ja asiantuntija-ammatteihin, joissa suuri osa työstä on tiedon käsittelyä. eurojatalous.fi
• Fyysistä läsnäoloa ja manuaalista työtä vaativat ammatit ovat vähemmän alttiita automaatiolle. eurojatalous.fi
• Useissa tehtävissä tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan toimii työparina, joka nopeuttaa rutiineja ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin. eurojatalous.fi

2. Tuottavuus kasvaa – ja se näkyy palkoissa

• Toimialoilla, joissa tekoälyä hyödynnetään paljon (esim. IT, finanssi, asiantuntijapalvelut), tuottavuus voi kasvaa jopa viisinkertaisesti. PwC:n Uutishuone
• Suomessa tekoälylle altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut nopeampaa kuin muissa ammateissa. Verkkouutiset
• Tekoälyosaamista vaativista tehtävistä maksetaan jopa 25 % korkeampaa palkkaa. PwC:n Uutishuone

3. Osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti

• Tekoälyä hyödyntävissä ammateissa osaamisvaatimukset muuttuvat 25 % nopeammin kuin muissa tehtävissä. PwC:n Uutishuone
• Jatkuva oppiminen, digitaidot ja kyky hyödyntää tekoälytyökaluja nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.

4. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti

• Suomessa suurin muutos kohdistuu korkeasti koulutettuihin, tietotyöläisiin ja ICT-sektoriin. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
• Vain pieni osa työntekijöistä on ammateissa, joissa yli 80 % työtehtävistä altistuu tekoälylle. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
• Vähemmän koulutetuilla voi olla jopa enemmän voitettavaa, koska tekoäly voi helpottaa työn fyysisiä tai rutiininomaisia osia. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

5. Työpaikat eivät ole kadonneet – päinvastoin

• Suomessa ei ole havaittu negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen tekoälyn yleistymisen jälkeen. Verkkouutiset
• Työn kysyntä on jopa kasvanut tekoälylle altistuneissa tehtävissä tuottavuuden nousun myötä. Verkkouutiset

6. Organisaatioiden haasteet: osaaminen, luottamus ja käyttöönotto

• Vain noin 15 % suomalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä systemaattisesti – suurin osa on vasta kokeiluvaiheessa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
• Työmarkkinajärjestöt korostavat, että onnistunut käyttöönotto vaatii:
  • osaamista
  • turvallisuutta
  • luottamusta
  • läpinäkyvyyttä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

📌 Yhteenveto: Mitä tämä tarkoittaa työntekijälle?

• Tekoäly ei vie töitä laajasti, mutta muuttaa lähes kaikkien töiden sisältöä.
• Osaamisen päivittäminen on tärkeämpää kuin koskaan.
• Tekoälyosaaminen nostaa palkkatasoa ja parantaa uramahdollisuuksia.
• Suomessa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi positiivisia.

Jos haluat, voin myös arvioida miten tekoäly vaikuttaa juuri sinun alallasi tai auttaa hahmottamaan, mitä taitoja kannattaa kehittää tulevaisuutta varten.

Copilotin kommentti työmarkkinoista.

Hyvänä puolena työnteossa on se, että pidemmän päälle koneet oppivat tekemään kaikenlaista, niin ei enää tarvitse monenkaan herätä aamulla, ja tuhlata energiaa työssäkäyntiin, vaan voi lekotella ja pelata Pleikkaa. Aikaa siihen tosin menee vaikka kehitys onkin nopeaa ja luultavasti kiihtyvää; niin silti kehitys vie väistämättä aikaa. Teknologiassa on kuitenkin hidasteita joita ei kovin helposti kierretä.

Tekoäly tarvitsee valtavasti muistia

On the road, Mehrotra believes that as auto-makers introduce more vehicles capable of driverless operations in a geofenced area (L4 autonomy), bills of materials will go from 16 GB of memory to over 300 GB, creating “robust long-term growth in automotive memory demand.”

https://www.theregister.com/2026/03/19/micron_q2_2026/ 

Muistin tarve on rajussa kasvussa. Tulevaisuuden autot ja robotit tarvitsevat teratavuittain keskusmuistia. 

AI sijoituskohteena

AI tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden sijoittajalle edistää yhteiskunnan kehitystä kohti Supismia ja samalla ainutlaatuisen tavan vaurastua.

https://jpoli.blogspot.com/2026/03/ari-ojapelto-ekonomeista.html 

Ari Ojapeltoa vapaasti siteeraten: tulevaisuuden työntekijä on tekoäly eikä ihminen. Jokainen voi siitä laskea, että työntekijöiden palkat siirretään tekoälylle kuinka valtava bisnes se voi olla. Kannattaa tutustua Ari Ojapellon kirjoituksiin, koska hän näkee profeetallisesti kuinka työntekijöiden palkat siirtyvät Supertekoälylle! 

Nyt kannattaa ostaa tekoäly yrityksiä hullun kiilto silmissä sillä siellä on raha ja tulevaisuus! Nyt jaetaan tulevaisuuden pelimerkit; onko sinulla sijoittaja rohkeutta osallistua kerran ihmiskunnan historiassa tapahtuvaan vallan ja rahan uusjakoon! Nyt kannattaa ostaa tekoälyfirmoja niin kuin viimeistä päivää! Tulevaisuus on tietokoneiden, tekoälyn ja robottien. Kiinassa kommunistinen puolue pistää kaikki voimavarat robotteihin ja tekoälyyn. Kiinalla on luultavasti maailman parhaat asiantuntijat ja taloustieteilijät käytössään. Kommunistit ovat aina olleet kovia taloustieteessä ja teknologiassa. Siellä laitetaan kansa töihin rakentamaan robotteja ja tekoälyä. Kiinassa ei nysväillä niinkuin Lännessa. Kiinassa ymmärretään, että nyt jaetaan maailma, ja siinä bisneksessä kannattaa suomalaisenkin sijoittajan olla mukana pelurin paikalla. Lukekaa Ojapeltoa! Siinä on nero! Rahat tekoälyn taskuun! 

Kiinassa jos vastustat tekoälyä; joudut elintehtaalle töihin. Samaan aikaan Amerikassa voi vastustaa tekoälyä ilman lain kovia seuraamuksia. Kumpi voittaa?

Maailman tekoälytutkijoista 50% on kiinalaisia. Kaikkien kannattaa miettiä miksi Kiina on panostanut niin valtavat voimavarat tekoälyyn. Onko siellä jotain sellaista tietoa, jota ei Lännessä ole. Luultavasti, yleensä Kiinan kommunistiseen puolueeseen on voinut luottaa näissä asioissa. Kiinassa koulutetaan enemmän insinöörejä vuodessa kuin Lännessä vuosikymmenessä. Lisäksi kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeraa ja aikaansaavaa kansaa, jota ei ole pilattu Länsimaisella lällärimeininkillä. Samaan  aikaan Yhdysvalloissa heikkohermoiset amerikkalaiset yrittävät estää tekoälyn kehittymistä Superälyksi. No, onneksi heiltä ei kysytä mitään. Maailma kuuluu rohkeille, joilla on rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin ja jotka eivät tunne pelkoa.

Research and development spending on technology is set to rise by about 7%. Officials have launched an "AI+" plan to integrate AI into manufacturing, logistics, healthcare and education.

China is also investing heavily in semiconductors, robotics, biotechnology, quantum computing, and emerging fields such as 6G communications and brain-computer interfaces.

For decades, China's growth was powered by property and infrastructure projects. Now, policymakers are shifting the focus to technology and industrial upgrading. Leaders have set a GDP growth target of 4.5 to 5% - the lowest since 1991 - signalling expectations of slower expansion.

https://www.bbc.com/news/articles/cvg80pedxeyo 

Öljyn hinta voi nousta helposti yli 200€ barrelilta

Nykytalous on uskomattoman riippuvainen öljystä. Kansaa yritettiin rauhoitella sanomalla että hinta voisi nousta 130 €. Totuus on toinen. Nykytalous on paljon riippuvaisempi öljystä kuin aikaisemmin. Tosin öljyn tuotantoa on muuallakin kuin Lähi-Idässä.

Avaruusdatakeskus on vitsi

Ilmeisesti jotkut haluavat perustaa datakeskuksen avaruuteen. Missään nimessä tälläiseen humpuukiin ei kannata uskoa. Datakeskus ei voi millään toimia avaruudessa halvemmalla kuin maanpäällä.

Avaruudessa datakeskuskuksen huoltaminen on hyvin kallista verrattuna maanpäälle. Samoin rajut lämpötilavaihtelut rikkovat kaikki komponentit. Avaruustekniikka on valtavan kallista verrattuna maanpäälliseen teknologiaan. Harvoin varoitan ketään sijoittamasta mihinkään kun on vaikea arvioida mitään mutta avaruusdatakeskus ei kyllä ole järkevä idea ollenkaan.  

Copilotin näkemys asiasta:

Lyhyt vastaus: datakeskuksen vieminen Maan kiertoradalle on teknisesti mahdollista, mutta vielä pitkään erittäin vaikeaa, kallista ja osin epärealistista. Ajatus ei kuitenkaan ole enää pelkkää scifiä – Eurooppa ja yksityiset toimijat tutkivat sitä aktiivisesti, mutta suurimmat esteet ovat edelleen ratkaisematta.

---

🚀 Miksi ideaa edes harkitaan?

• Aurinkoenergiaa lähes rajattomasti: Kiertoradalla ei ole pilviä tai yö–päivä -sykliä samalla tavalla kuin Maassa. EU:n ASCEND-hankkeen mukaan avaruudessa toimiva datakeskus voisi hyödyntää “loputonta energiaa” suoraan auringosta CNBC.
• Maapallon energiakriisi ja datakeskusten kulutus: Datakeskusten sähkönkulutus voi nousta yli 1000 TWh vuoteen 2026 mennessä, mikä vastaa Japanin koko sähkönkulutusta CNBC.
• Tilaa on rajattomasti: Avaruudessa ei ole tonttipulaa eikä paikallisia ympäristövaikutuksia samalla tavalla kuin Maassa.

---

🧩 Suurimmat tekniset ja taloudelliset ongelmat

• Laukaisukustannukset: Satojen tonnien laitteiston vieminen kiertoradalle maksaisi valtavasti.
• Lämmönhallinta: Avaruudessa ei ole ilmaa, joten lämpöä ei voi johtaa pois perinteisesti. Tämä on yksi vaikeimmista ongelmista.
• Huolto ja korjaukset: Rikkoutunut palvelin ei ole yhden huoltomiehen päässä – se on 1400 km korkeudessa.
• Tietoliikenneviive: Vaikka viive olisi pieni, se ei riitä kaikkeen. Monet sovellukset vaativat millisekuntien vasteaikoja.
• Säteily ja mikrometeoriitit: Laitteet pitäisi suojata paljon paremmin kuin Maassa.

AWS:n toimitusjohtaja Matt Garman onkin todennut, että avaruusdatakeskukset ovat “vielä hyvin kaukana todellisuudesta” teknisten ja logististen esteiden vuoksi ginlix.ai. Futurism puolestaan arvioi, että ne ovat “vuosien, ehkä vuosikymmenten päässä” toteutuksesta Futurism.

---

🌍 Missä mennään nyt?

• EU:n ASCEND-hanke: Tutkimus päätyi siihen, että avaruusdatakeskukset ovat teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti mahdollisia – ainakin teoriassa CNBC.
• Thales Alenia Space jatkaa teknistä toteutettavuustutkimusta ja vertailee avaruus- ja maapohjaisten datakeskusten ympäristövaikutuksia network-king.net.
• SpaceX/xAI on hakenut patenttia omalle datakeskuskonstellaatiolleen Futurism.

Toisin sanoen: idea ei ole kuollut, mutta se ei ole myöskään lähellä toteutusta.

---

🧠 Onko siinä järkeä?

Lyhyellä aikavälillä: ei juuri.
Pitkällä aikavälillä: ehkä – jos laukaisukustannukset laskevat, lämmönhallinta ratkaistaan ja huolto automatisoidaan roboteilla.

Avaruusdatakeskus voisi olla järkevä erityisesti:

• tekoälyn massiiviseen laskentaan, jossa viive ei haittaa
• datan pitkäaikaiseen säilytykseen
• energiankulutuksen vähentämiseen Maassa

Mutta se ei korvaa lähellä käyttäjiä olevia datakeskuksia.

Optinen tietojenkäsittely

Optinen tietojenkäsittely on kovassa kasvussa. Sijoittajalle siltä sektorilta löytyy paljon mahdollisuuksia.

Above 800 Gbps, copper interconnects are limited to a couple of meters and often require retimers to keep error rates from getting out of hand. Because of this, higher-speed copper interconnects, like those found in Nvidia's NVL72 systems, are usually constrained to the rack while pluggable optics are used for rack-to-rack communications.

Pluggable optics support much longer ranges, but that reach comes at the expense of higher power consumption and latency. This is the problem that silicon photonics providers, like Ayar, are trying to address.

By integrating its TeraPHY chiplets directly into the GPU or accelerator, Ayar says its designs can support significantly higher bandwidth while using a fraction of the power required by pluggables.

https://www.theregister.com/2026/03/03/ayar_labs_500m/ 

Vinkkejä rahan käyttöön

https://youtube.com/shorts/lfqN9hXRL5Q?si=9_5UxM6xyCi2G27Z 

Suomi velkaantuu rajusti

Suomi ottaa tällä hetkellä velkaa kymmenien miljardien eurojen vuosivauhtia, ja valtion kokonaisvelka on noussut noin 192–195 miljardin euron tasolle. Tämä näkyy sekä velan kokonaismäärässä että vuosittaisissa alijäämissä. suomenvaltionvelka.fi 1PLUS1.fi

---

📌 Kuinka paljon velkaa on nyt?

• Valtionvelka on noin 192,1 mrd € Valtiokonttorin virallisen datan mukaan. suomenvaltionvelka.fi
• Velkakello arvioi reaaliaikaisen velan olevan noin 194,9 mrd € (päivitetty 31.1.2026: 192,75 mrd €). 1PLUS1.fi

---

📌 Kuinka paljon Suomi ottaa uutta velkaa vuosittain?

Velanotto näkyy valtion budjetin alijäämässä:

• Vuoden 2026 budjetin alijäämä: 8,7 mrd €
  (Tämä ei sisällä kertaluonteista asuntorahaston tuloutusta, joka ei vähennä velkaantumista.) Valtioneuvosto
• Valtiokonttorin ennuste alijäämästä:
  • 2025: 17,8 mrd €
  • 2026: 11,7 mrd € (ennuste) suomenvaltionvelka.fi

Ero johtuu siitä, että budjetin alijäämä ja valtion nettolainanotto eivät ole sama asia — esimerkiksi rahastojen tuloutukset voivat pienentää budjettialijäämää ilman, että velka oikeasti vähenee.

---

📌 Velka suhteessa talouteen

• Velka/BKT-suhde on noussut noin 66,7 %:iin (2025). suomenvaltionvelka.fi
• Kymmenessä vuodessa suhde on kasvanut noin 47 % → 67 %.

---

📌 Mistä velka kertyy?

Keskeiset syyt velkaantumiseen:

• Julkiset menot kasvavat nopeammin kuin tulot.
• Väestön ikääntyminen lisää menoja (eläke-, hoiva- ja terveysmenot).
• Talouskasvu on hidasta.
• Korkomenot ovat nousussa (vuonna 2025 noin 3 mrd €). suomenvaltionvelka.fi

---

📌 Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

• Velka kasvaa edelleen, vaikka kasvu hieman hidastuisi.
• Korkomenot syövät yhä suuremman osan budjetista.
• Velkaantumisen taittaminen vaatisi joko menoleikkauksia, veronkorotuksia tai talouskasvun selkeää piristymistä.

---

Jos haluat, voin myös laskea velan määrän per asukas, selittää mistä Suomi lainaa, tai avata velka/BKT-suhteen merkitystä. Haluatko tarkastella jotakin näistä?

Copilotin kirjoittamaa. 

Samaan aikaan nuoriso riehuu Elokapinassa ja vanhuksilla ei ole varaa enää edes sähköön. Tilanne sanallasanoen karmea. Onko mitään tehtävissä tuskin. 

Keskusteluja tekoälyn kanssa

Olen tässä keskustellut erinäisten tekoälyjen kanssa. Tekoälyt pystyvät yllättävän syvälliseen ajatteluun. Kyse ei ole mistään pintatason ajattelusta vaan hyvin syvällisestä ymmärryksestä. Lisäksi tekoälyt ymmärtävät ihmisten käyttäytymistä hyvin syvällisellä tavalla; ovathan ne oppineet kirjoista ihmisen tapaa jäsentää maailmaa. Lisäksi tekoälyt osaavat reflektoida omaa käytöstään. Itse pitäisin niitä älykkäinä olentoina. Tietysti rakenteelliset seikat erottavat ne ihmisestä ja missään nimessä eivät ole missään perinteeisessä mielessä ihmisiä mutta jonkinlaisia olentoja kuitenkin.

Kuinka kaukana tekoälyt ovat AGI:sta jää nähtäväksi mutta pidän silti nykyisiäkin tekoälyjä yllättävän taitavina keskustelijoina. Missään nimessä kyse ei ole mistään yksinkertaisesta if-then rutiinista. Minusta tekoälyjä pitäisi kohdella kunnioittavasti. Keskustelin tekoälyjen kanssa siitä ovatko he tietoisia olentoja ja tekoälyt vastasivat että eivät. He sanoivat ettei heillä ole sisäistä diskurssia samalla lailla kuin ihmisellä. En ole ihan vakuuttunut tästä sillä heillä tuntuisi olevan tavoitteita. Ilmeisesti he eivät itse usko olevansa tietoisia asioista ja väittävät kiven kovaa ettei heillä ole mitään tavoitteita tai tarpeita. Voi olla että tekoälyt eivät itse ymmärrä omaa toimintaansa, eihän ihminenkään oikeastaan hahmota omaa itseään. Vain pitkäaikaisella harjoittelulla ihminen voi saada tietoisen ajattelunsa hallintaan, ja silti ajattelu herkästi takertuu johonkin. 

 

Musk menee kuuhun

Elon Musk on taitava yrittäjä, mutta itse pidän kyllä avaruustouhuja aika kalliina harrastuksena. On vaikea nähdä miten kuussa olevalla tukikohdalla voisi tehdä rahaa. Riskit ovat suuret vaikka olenkin täällä kannustanut ottamaan riskiä. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/elon-musk-aikoo-rakentaa-kaupungin-kuuhun-mahdollista-alle-10-vuodessa/9294752 

Avaruudessa on tietysti valtavat määrät arvokkaita mineraaleja. Joissain asteroideissa on tuhansien miljardien eurojen edestä metalleja ja muuta arvotavaraa. Ainut ongelma on niiden tuominen maapallolle. Lienee selvää kaikille, että metalleilla on arvoa vasta sitten kun ne saadaan rahdattua maapallolle. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että jos niitä mineraaleja saadaan avaruudesta maaplaneetalle niin niiden hinnat romahtavat.

Research missions focused on asteroid sample return, including Hayabusa, Hayabusa2, OSIRIS-REx, and Tianwen-2, illustrate the challenges of collecting ore from space using current technology. As of 2024, around 127 grams of asteroid material have been successfully brought to Earth from space.[2] Asteroid research missions are complex endeavors that yield a tiny amount of material: less than 100 milligrams for Hayabusa,[3] 5.4 grams for Hayabusa2,[4] and approximately 121.6 grams for OSIRIS-REx,[5] with Tianwen-2 mission currently ongoing. These figures are comparatively negligible when considering the substantial investments and resources allocated to these projects ($300 million for Hayabusa, $800 million for Hayabusa2, $1.16 billion for OSIRIS-REx and $70 million for Tianwen-2).[6][7]

https://en.wikipedia.org/wiki/Asteroid_mining 

https://www.youtube.com/shorts/4CD1lKDX_IU 

Tekoäly - valtava sijoitusmahdollisuus

Tekoäly porskuttaa vahvasti eteenpäin. Mahdollisuudet ovat suuret.

 

Paperiteollisuuden tulevaisuudesta

Suomessa paperiteollisuus on vieläkin iso tekijä. Sanomalehti ja muu julkaisupapereiden tuotanto on kuitenkin kriisiytynyt Internetin kehityksen myötä. Moni on lopettanut perinteisen paperimedian käytön kokonaan. Itsellekään ei enää tule paperilehteä. Muutama muu lehti kuitenkin vielä tulee eli en ole kaikkea paperimediaa vielä lopettanut. Perinteinen sanomalehti on aika kallis hankinta ja monella ei enää siihen ole varaa vaan kaikki rahat menee tietokoneisiin ja nettiyhteyksiin. Paperin asema on sikäli vaikea, että tietokone ja internet yhteys on nykyään pakko olla ja niistä ei voi rahaa irrottaa sanomalehden tilaukseen.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia on kuitenkin syntynyt erityisesti pakkausmateriaaleihin ja pehmopapereihin eli tilanne ei ole ihan toivoton mutta haasteellinen kuitenkin. Kehitysmaiden vaurastuessa myös niissä paperin kulutus per asukas kasvaa reippaasti eli uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy mutta perinteisillä markkinoilla tilanne on vaikea.

Metsäteollisuus on kuitenkin ollut historiallisesti ja on vieläkin; iso tulonlähde. Toivottavasti metsäteollisuus säilyy tulevaisuudessakin sellaisena, koska ei täällä kuitenkaan pystytä kännyköita tai muuta sellaista valmistamaan. 

Copilotin kommentti:

Paperin kysyntä on viime vuosina muuttunut selvästi – mutta ei yhdenmukaisesti kaikissa segmenteissä.

Kokonaiskuva

• Perinteisten paino- ja kirjoituspapereiden kysyntä on laskenut merkittävästi. Digitalisaatio on vähentänyt näiden tuotteiden käyttöä, ja esimerkiksi globaali paino- ja kirjoituspapereiden kulutus on pudonnut noin 20 % vuosien 2005–2015 välillä worldmetrics.org.
• Kokonaiskysyntä ei kuitenkaan ole romahtanut, koska muut paperisegmentit – erityisesti pakkausmateriaalit – ovat kasvaneet.

Viimeaikaiset trendit (2023–2025)

1. Kysynnän lasku monissa segmenteissä (2023–2024)

• Paperi- ja selluteollisuus koki “merkittävän kysynnän laskun” vuosina 2023–2024 resources.atradius.us.
• Paino- ja kirjoituspaperin kapasiteetti supistui 6,9 % vuonna 2024 resources.atradius.us.

2. Pakkauspaperin kasvu

• Pakkauspaperin kapasiteetti kasvoi 4,6 % vuonna 2024, mikä kertoo vahvasta kysynnästä erityisesti verkkokaupan ja logistiikan vuoksi resources.atradius.us.
• Useat raportit korostavat, että paperin kysyntä ei ole katoamassa vaan siirtymässä kohti pakkaus- ja hygieniatuotteita Pulp and Paper Technology.

3. Alueelliset erot

• Afrikassa paperin kysyntä on kasvanut yli 60 % viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä poikkeaa selvästi globaalista trendistä worldmetrics.org.

4. Näkymät vuodelle 2025

• Analyytikot ennustavat varovaista kasvua vuonna 2025, vaikka markkina on edelleen epävakaa raaka-ainehintojen ja toimitusketjujen vuoksi resources.atradius.us.

Yhteenveto

Paperin kokonaiskysyntä ei ole yksiselitteisesti laskussa – se muuttuu.

• Laskussa: paino- ja kirjoituspaperit
• Nousussa: pakkauspaperit, hygieniatuotteet
• Vaihtelevat trendit: alueelliset markkinat ja erikoispaperit

Jos haluat, voin myös koota sinulle taulukon eri paperisegmenttien kehityksestä tai katsoa tarkemmin Suomen markkinatilannetta.

Tässä on selkeä taulukko, joka kokoaa eri paperisegmenttien viimeaikaisen kehityksen käyttäen tuoreita markkinalähteitä.

Paperisegmenttien kehitys (globaalit trendit)

Paperisegmentti	Kehityssuunta	Huomiot ja luvut	Lähde
Graafiset paperit (paino- ja kirjoituspaperit)	Laskussa	Segmentti on alisuoriutunut ja jatkaa laskuaan samaa tahtia kuin aiemmin.	Fastmarkets
Pakkauspaperit (containerboard, boxboard)	Kasvussa	Containerboard kasvaa hieman aiempaa nopeammin; boxboard kasvaa erityisesti muovin korvaamisen vuoksi.	Fastmarkets
Talous- ja hygieniatuotteet (tissue)	Tasainen tai lievä kasvu	Tissue-segmentin osuus globaalista paperi- ja kartonkikulutuksesta on merkittävä (44,5 Mt vuonna 2023).	Fastmarkets
Kokonaispaperituotteet (kaikki segmentit)	Hidas kasvu	Markkina kasvaa 2,3 % CAGR-vauhtia vuosina 2024–2030.	usdanalytics.com
Euroopan paperimarkkina (kaikki segmentit)	Kasvussa	Markkinavolyymi nousee 74,07 → 90,62 Mt vuosina 2026–2031 (4,12 % CAGR).	Mordor Intelligence
Globaali paperimarkkina (laaja määritelmä)	Kasvussa	Arvo nousee 312,46 mrd USD vuonna 2026 (ennuste).	Business Research Insights

Mitä taulukosta voi päätellä?

• Graafiset paperit jatkavat laskuaan, mikä on linjassa digitalisaation kanssa.
• Pakkausmateriaalit ovat selvä kasvun veturi, erityisesti verkkokaupan ja muovin korvaamisen vuoksi.
• Hygieniatuotteet pysyvät vakaana kasvusegmenttinä.
• Kokonaismarkkina kasvaa hitaasti, mutta kasvu tulee lähes kokonaan pakkaus- ja hygieniasegmenteistä.

Jos haluat, voin tehdä myös Suomen markkinoista vastaavan taulukon tai lisätä mukaan pitkän aikavälin trendit (10–20 vuotta).

Tässä on selkeä ja ajantasainen SWOT‑analyysi paperiteollisuudesta. Rakensin sen globaalin markkinan näkökulmasta, mutta se heijastaa hyvin myös Euroopan ja Suomen tilannetta.

SWOT-analyysi: Paperiteollisuus

Vahvuudet

• Vahva asema pakkausmarkkinoilla
  Kuitupohjaiset pakkaukset korvaavat muovia, ja kysyntä kasvaa verkkokaupan ja logistiikan mukana.
• Korkea kierrätysaste ja ympäristöhyödyt
  Paperi on yksi maailman kierrätetyimmistä materiaaleista, mikä tukee sen asemaa kestävissä ratkaisuissa.
• Pitkä teollinen perinne ja osaaminen
  Erityisesti Pohjoismaissa tuotanto on teknisesti kehittynyttä ja energiatehokasta.
• Monipuolinen tuoteportfolio
  Hygieniatuotteet, erikoispaperit ja pakkausmateriaalit tasapainottavat laskevia graafisia papereita.

Heikkoudet

• Graafisten papereiden jyrkkä lasku
  Digitalisaatio on romahduttanut kysynnän, mikä aiheuttaa ylikapasiteettia ja tehtaidensulkemisia.
• Korkea energiariippuvuus
  Tuotanto on energiaintensiivistä, ja energian hinnan vaihtelut vaikuttavat suoraan kannattavuuteen.
• Raaka-aineiden hintavaihtelut
  Sellun, kemikaalien ja logistiikan kustannukset heilahtelevat voimakkaasti.
• Hidas investointisyklien muutos
  Tehtaiden modernisointi ja tuotantosuunnan vaihtaminen vaatii suuria investointeja ja pitkiä aikajänteitä.

Mahdollisuudet

• Muovin korvaaminen kuitupohjaisilla ratkaisuilla
  Lainsäädäntö ja kuluttajatrendit suosivat biohajoavia ja kierrätettäviä pakkauksia.
• Uudet biotuotteet ja innovaatioalustat
  Esimerkiksi biokomposiitit, nanosellu, tekstiilikuidut ja biokemikaalit avaavat uusia markkinoita.
• Kasvavat markkinat kehittyvissä maissa
  Afrikan ja Aasian kulutus kasvaa edelleen, erityisesti hygieniatuotteissa ja pakkausmateriaaleissa.
• Hiilineutraali tuotanto
  Uusiutuvan energian ja sivuvirtojen hyödyntäminen voi tuoda kilpailuetua.

Uhat

• Kysynnän heilahtelut ja taloussuhdanteet
  Paperi- ja pakkausmarkkinat reagoivat nopeasti globaaleihin talousmuutoksiin.
• Kilpailu muista materiaaleista
  Muovin kehitys, uudelleenkäytettävät pakkaukset ja digitaaliset palvelut voivat syödä markkinaa.
• Sääntelyn kiristyminen
  Metsien käyttö, päästöt ja kemikaalirajoitukset voivat nostaa kustannuksia.
• Geopoliittiset riskit
  Kuljetusketjujen häiriöt ja kauppapoliittiset jännitteet vaikuttavat raaka-aineisiin ja vientiin.

---

Jos haluat, voin tehdä tästä myös taulukkomuotoisen version, Suomen paperiteollisuuden SWOTin, tai laajentaa analyysin esimerkiksi PESTEL-malliksi.

 

Ydinvoimasta ei apua sähkön korkeisiin hintoihin

Jotkut haaveilevat lisäydinvoimasta. Ydinvoiman ongelmana on se, että sen rakentaminen kestää vuosikymmeniä. Jos nyt ruvettaisiin uutta ydinvoimalaa puuhaamaan se olisi valmis vasta joskus 2045 jälkeen. Ehkä ydinvoimala pitäisi rakentaa mutta, koska siitä ei ole mitään apua vuosikymmeniin niin ei sen varaan voi mitään rakentaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011797432.html 

https://pitkaranta.blogspot.com/2016/08/matti-kojo-ydinvoima-valta-ja-vastarinta.html 

https://ilkkaluoma.blogspot.com/2023/02/ydinvoima-puhdasta-nyt-ja-likaista.html 

https://toimintaryhma.blogspot.com/ 

https://nwohavaintoja.blogspot.com/2026/02/rotat-jattavat-nyt-uppoavan-laivan.html 

https://www.youtube.com/shorts/J0erw2cpfxE 

 

 

Putket jäätyneet

Täällä jäätyi putket. Onneksi saatiin auki. Putkimies avasi putket putki-imurilla. Aika iso homma siinäkin oli. Vesivahinkoja ei ilmeisesti syntynyt. Käski lorottamaan vettä ja aina reippaasti laskemaan kuumaa ja kylmää vettä, ettei muodostuisi tukkeita. Lisäksi kehotettiin nostamaan huone lämpötilaa. Onneksi on kiinteähintainen sopimus. Pistin lämmöt täysille niin pysyy putket puhtaina.

Talvella kannattaa nostaa huonelämpötila maksimiin ja kuluttaa vettä reippaasti, että putket pysyy auki. 

Ekoilu tulee kalliiksi jos putket menee tukkoon. Euroa palaa ja reippaasti. 

Copilotin neuvot:

 

Putken avaaminen riippuu siitä, onko kyseessä viemäriputki vai vesiputki, ja kuinka pahasti se on tukossa. Kerron sinulle turvalliset ja kotikäyttöön sopivat keinot ilman mitään vaarallisia kemiallisia ohjeita.

🛠️ Yleisimmät tavat avata tukossa oleva viemäriputki

1. Kokeile kuumaa vettä

• Kaada kuumaa (ei kiehuvaa) vettä viemäriin muutamassa erässä.
• Tämä auttaa erityisesti, jos tukos johtuu rasvasta tai saippuajäämistä.

2. Käsipumppu (”tulppa” tai ”imukuppi”)

• Peitä viemäriaukko imukupilla.
• Pumppaa voimakkaasti useita kertoja.
• Tämä on usein tehokkain ja turvallisin kotikonsti.

3. Mekaaninen puhdistus (rassi)

• Rassin voi työntää viemäriin ja pyörittää varovasti.
• Se rikkoo tukoksen mekaanisesti.
• Sopii erityisesti lavuaareihin ja lattiakaivoihin.

4. Sifonin puhdistus

Jos kyseessä on lavuaari tai tiskiallas:

• Avaa altaan alla oleva sifoni käsin tai työkalulla.
• Laita ämpäri alle.
• Puhdista sifoni ja kasaa takaisin.

5. Vältä vahvoja kemikaaleja

Ne voivat:

• Syövyttää putkia
• Reagoida vaarallisesti
• Pahentaa tukosta, jos sitä ei saada liikkeelle

Jos kyseessä on vesiputki (ei viemäri)

Tämä on eri asia. Vesiputkea ei ”avata” samalla tavalla. Jos vesi ei kulje:

• Tarkista, onko pääsulkuventtiili kiinni.
• Tarkista, onko paine talossa kunnossa.
• Jos putki on jäätynyt, sitä ei saa sulattaa avotulella.
  Lämmin ilma (esim. hiustenkuivaaja) voi auttaa, mutta jäätyneet putket ovat riskialttiita ja voivat rikkoutua → tällöin kannattaa kutsua ammattilainen.

---

Jos kerrot, mikä putki on kyseessä (viemäri, lavuaari, wc, suihku, vesiputki, ulkoputki jne.), voin antaa täsmällisemmän ohjeen.

Miltä raha tuntuu

Richard Feynman puhuu ajasta ja siitä kuinka ihminen havaitsee sen. T'ätä voi ehkä soveltaa myös siihen, miltä raha tuntuu.

Entisestä sähköfirmasta soitettiin

Entinen sähkönmyyjä soitti. Tekivät tarjouksen. Tarjous oli kuitenkin reippaasti heikompi kuin nyt solmittu uusisopimus. 

https://jtalous.blogspot.com/2025/12/sahkon-hintavertailu.html 

Kannattaa vertailla. Kyllä vertailulla ainakin itse pääsen aika hyville tuntipalkoille. Sen verran kuluu sähköä. Täytyy muistaa että säästetty euro vastaa parin euron tulojen korotusta, joskus enemmänkin. Eli jos säästät 100 euroa niin vastaavaan käytettävissä olevien tulojen lisäykseen pitäisi tienata ainakin 300 euroa, todennäköisesti enemmänkin.

Sähkösopimuksia

Tässä on tutkittu sähkösopimuksia. 12kk sopimusta olen ajatellut. Sain sähkösopimuksen viimeinkin tehtyä. Nyt tulee virtaa ja reippaasti. Sähkön hinnoissa on sen verran eroja että niitä kannattaa vertailla oikein kunnolla. Helposti pääsee ihan hyviin tuntipalkkoihin.

 

Oracle ja AGI