Chinese server-maker Inspur has turned its hand to AI, and claims it
has produced a text-and-code-generating machine-learning model superior
to the GPT-3 model produced by the Elon-Musk-backed outfit OpenAI. And
did so using significantly fewer GPUs.
Inspur's model is called Yuan 1.0 and produces text in Chinese. The
builder says the model can handle 245.7 billion parameters (GPT-3 can
deal with 175 billion) can pass a Turing test, and beat humans at an
idiom reading comprehension task.
Yuan 1.0 can also fool most of the people most of the time. Inspur
claims that humans who reviewed dialogues, news articles, poems, and
couplets produced by the model could distinguish them from human-penned
text "less than 50 per cent of the time".
Ruotsalainen IAR Systems tunnetaan laajalti sulautetun kehityksen
ohjelmistotyökalujen toimittajana. Uusimmalla julkistuksellaan se
yhdistää monta suosittua teemaa: RISC-V-prosessorit, Linux-pohjaisen
kehityksen ja autojen toiminnallisen turvallisuuden.
IAR kertoo nimittäin, että sen ohjelmiston koonti- eli build-työkalut
RISC-V-piirien Linux-pohjaisessa suunnittelussa on sertifioitu TÜV
SÜD:n toimesta. Sertifikaatit kattavat yleiset IEC 61508 -vaatimukset,
mutta myös autojen toiminnallisen turvallisuuden määrittelevän
26262-standardin vaatimukset.
Handelsbanken, Sweden’s second-biggest bank by market value, has seen its shares rally 30% this year after a slide in the early months of the pandemic. Its Denmark and Finland units had weighed on the firm’s profit margin this year, and Chief Executive Officer Carina Akerstrom says the bank will focus on “building the business” in the U.K. and Norway -- its core remaining markets alongside Sweden.
Handelsbanken lähtee Suomesta, tämä ei monia koske, koska Handelsbanken on kuitenkin Suomessa pieni tekijä. Itse en ole Handelsbankenin asiakas, eli ei kosketa minua.
Eurooppa on tottunut sanelemaan muilla omia ehtojaan mutta tulevaisuudessa maailmassa muitakin isoja ostajia kuten Kiina. Kiinalla on rahaa ja tavaraa mitä se voi käyttää kaupanteossa.
The upcoming UN
conference on climate change in Glasgow was supposed to show the world
the triumph of the United States and the European Union as trendsetters
for everything "green". Unfortunately for them, Europe faced an
unprecedented energy crisis, which called into question not only the
competence of officials from Brussels, but also the feasibility of the
strategy to switch to green energy as soon as possible. Russia, which
did not want to dive into the whirlpool of decarbonization, found itself
in a more advantageous position. Nevertheless, Moscow has something to
show in Glasgow on the climate agenda. Читайте больше на https://english.pravda.ru/science/149474-climate_change/
The upcoming UN
conference on climate change in Glasgow was supposed to show the world
the triumph of the United States and the European Union as trendsetters
for everything "green". Unfortunately for them, Europe faced an
unprecedented energy crisis, which called into question not only the
competence of officials from Brussels, but also the feasibility of the
strategy to switch to green energy as soon as possible. Russia, which
did not want to dive into the whirlpool of decarbonization, found itself
in a more advantageous position. Nevertheless, Moscow has something to
show in Glasgow on the climate agenda. Читайте больше на https://english.pravda.ru/science/149474-climate_change/
The upcoming UN
conference on climate change in Glasgow was supposed to show the world
the triumph of the United States and the European Union as trendsetters
for everything "green". Unfortunately for them, Europe faced an
unprecedented energy crisis, which called into question not only the
competence of officials from Brussels, but also the feasibility of the
strategy to switch to green energy as soon as possible. Russia, which
did not want to dive into the whirlpool of decarbonization, found itself
in a more advantageous position. Nevertheless, Moscow has something to
show in Glasgow on the climate agenda. Читайте больше на https://english.pravda.ru/science/149474-climate_change/https://english.pravda.ru/science/149474-climate_change/
Onko edessä superinflaatio kun kaikki hinnat nousevat. Markkinoille on pumpattu valtavat määrät rahaa ja jossain sen täytyy näkyä. Hinnat nousevat väistämättömästi.
Energiaa käytetään melkein kaikessa tuotannossa enemmän tai vähemmän. Hintojen pakko nousta, koska nyt on niin valtavasti rahaa liikenteessä. Mitä kannattaa tehdä? En tiedä.
Öljyn hinta ei pidemmässä juoksussa ole noussut vaan laskenut.
Nyt on tietokoneiden tehot kasvaneet niin valtaviksi, että tietotekniikan pullonkaulaksi on muodostunut ohjelmisto-osaaminen. Tämä selittää pitkälti joidenkin alan yritysten suuren arvon.
Varsinaisesta laskentatehosta on tullut suhteellisen halpaa moneen hommaan, poislukien tekoäly. Tekoäly ja massiiviset simulaatiot kuten esim. ilmastomallit voivat kuluttaa vaikka kuinka paljon tehoa, mutta moneen asiaan kuitenkin tehot riittävät. Tämä tarkoittaa sitä, että pullonkaula resurssin kulutus kasvaa rajusti. Pullonkaulana on nimenomaan ohjelmistotuotanto.
Ohjelmistotekniikan kehittäminen on tehnyt monen ohjelman tekemisestä helpompaa, mutta paljon vielä tehtävää. Ohjelmistoille lienee lähes rajattomat markkinat eli kannataa ostaa nyt alan yritysten osakkeita. Tosin tekoäly yritysten arvostukset ovat jo varsin korkeita, mutta kun kaikki siirtyy Internettiin ja kaikki digitalisoituu, niin valtavat arvostukset ovat kuitenkin perusteltavissa. Tulevaisuudessa aina vain suurempi osa teollisesta tuotannosta on bulkkitavaraa eli sitten massatuotetaan valtavissa tuotantolaitoksissa. Suomen pääomilla ja työvoimakustannuksilla sitä ei tehdä. Jotkut uskovat, että robotiikka voi tuoda Kiinaan vietyä teollisuutta takaisin. Tässä on se harhaluuto, että Kiina ei kykenisi valjastamaan robotteja ja tekoälyä omaan käyttöönsä. Kiinan kommunistisella puolueella on suuret suunnitelmat siitä miten he ottavat käyttöön sekä tekoälyn että robotit.
Meidän suomalaisten pitäisi olla onnellisia siitä, että turha vähän tuottava teollisuus viedään Kiinaan. Näin Suomi voi keskittyä sellaiseen taloudelliseen toimintaan, joka tuottaa enemmän. Teollisuuteen missä suomalaisilla on suhteellinen etu, ei siis välttämättä absoluuttista etua vaan nimenomaan suhteellinen.
Kiinan nousu on Suomen etu. Saamme Kiinasta halvalla sellaista huipputeknologiaa, joka Amerikasta ostettuna olisi valtavan kallista. Kiinasta tulemme tulevaisuudessa saamaan prosessoreja bulkkitavaran hinnalla. Tällöin prosessoreiden hinnat laskettaisiin kilotavaran mukaan eikä yksilöhinnoiteltuna: Vähän niinkuin riisi tai vehnä.
Finnish open-source-as-a-service provider Aiven has attracted a $60m
extension to its Series C funding which now values the firm at $2bn.
The latest cash injection suggests remarkable growth in the nominal
value of the Scandinavian startup, founded five years ago, which was
worth $800m when it got its first $100m-tranche of Series C funding in
March.
Aiven sells open-source data technologies as a managed service.
Unlike some DBaaS systems, which punt proprietary or less permissive
licences for their as-a-service offers built on open source
technologies, Aiven provides a stack of as-a-service systems in their
true open source form.
Ilmeisesti yritys tarjoaa avoimen lähdekoodin palveluita. Aiven varmaan tulee ostetuksi johon isompaan pilvipalveluyrityksiin eli mahdollisuuksia isoihin tuottoihin on, ja se näkyy hinnassa. Sanoisin että paras tie Aivenille lienee se, että ostetaan pois kuleksimesta noin 10 miljaridin euron hintaan. Käy niinkuin monelle muulle yritykselle.
Yritys toimii kuumalla tontilla eli isotkin arvonnousut voivat olla mahdollisia. Tälläisiin yrityksiin liittyy luonnollisesti isot riskit mutta tuototkin voivat sitten olla vastaavasti isoja. Kuka tietää, tulevaisuus on tuntematon.
Energian hinta ja saatavuus ovat koetteilla ympäri maailmaa.
“With oil nearly at $84 this morning, we are going to see $100 oil,
it looks like, there’s no sign of it stopping,” said Catsimatidis, who
is chief executive of United Refining Company, and president and CEO of
Gristedes, D’Agostino Foods, and the Red Apple Group.
“Food prices are going up tremendously,” Catsimatidis told FOX Business.
Food
prices are going up very fast because nobody wants to be behind the
curve, and everyone is raising prices, the executive said.
Maailmassa on valtavat massat ihmisiä ja kaikki kuluttavat energiaa. Ihme että hinnat ovat näinkin alhaisia, etenkin kun on pumpattu markkinoille valtavat määrät rahaa.
Intiassa on tilanne vaikea. Siellä monessa hiilivoimalaitoksessa hiiltä jäljellä vain muutamaksi päiväksi. Energia mielenosoituksia on ympäri maailmaa. Ihmiset pelkäävät talvea. Maailman laajuisesti on pula kaikesta. Vihreä siirtymä tulee kalliiksi - uskomattoman kalliiksi.
Paperi (erityisesti sanomalehti) on kriisiytynyt. Ihmiset siirtyvät nettiin. Tätäkin blogia luetaan netissä. Lentolaitteissa lienee paperiteollisuuden tulevaisuus.
Erityisti moottoroiduissa lennokeissa on paljon mahdollisuuksia vaikka Suomen puolustusvälineteollisuudelle.
– Ellemme Suomessa tee jotain
näille taantuville alueille, joista painopaperit ovat yksi erittäin hyvä
esimerkki, suomalainen kapasiteetti jatkaa alasajoaan.
– Mielestäni
on järjetöntä, että me emme anna tulilinjalla olevien tehtaiden
työntekijöiden istua mukana neuvotteluissa, joissa päätetään heidän
työpaikkojensa tulevaisuudesta.
Painopaperille tuskin on tarvetta, koska ihmiset siirtyvät nettiin. Tabletit ovat jo kehittyneen niin pitkälle, että korvaavat perinteisen sanomalehden.
Nyt on kauhea huuto energian hinnasta vaikka korkeat hinnat johtuvat luonnollisista syistä. Eikö energian kuulukin olla kallista, koska se on niukka hyödyke. Elintason nousu ja monet yhteiskunnalliset muutokset nostavat energian kysyntää. Energiaa käyttävä teknologia on halventunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikaan. Nykyään kaikki digitalisoituu ja kaikki miljardit prosessorit tarvitsevat energiaa toimiakseen.
Sellu ja e-paperi ovat toisten substituutteja. Talous vaatii aina vaan enemmän raaka-aineita. Raaka-aineiden kysyntä siis kasvaa ja hintojen pitää seurata mukana. Venäjää syyllistetään mutta ei se Venäjän syy ole, että raaka-aineiden tarve kasvaa.
Onko kukaan pohtinut avoimen koodin vaikutusta yhteiskunnissa. Luulisi ainakin, että vapaa koodi lisää energian kulutusta, koska jää enemmän rahaa ostaa energiaa ja muita raaka-aineita. Suomihan on raaka-aineita paljon tuottava talous ja jos välit olisivat Venäjän kanssa kunnossa niin Venäjän saama suurempi hinta energiasta tarkoittaisi tilauksia Suomelle. Harmi ettei näin ole. Olemme liittouneet raaka-aine köyhien talouksien kanssa. Onko se järkevää?
Monopolit ovat ainakin pääasiassa aina kuluttajan etujen vastaisia. Tosin kilpaillussa taloudessa ei ehkä tule tarpeeksi rahaa tarvittaviin investointeihin, jotka mikroprosessiliiketoiminnassa ovat valtavia. Aikanaan Linux mullisti ohjelmistobisneksen ja nyt Risc-V voi mullistaa laitteistoliiketoiminnan. Tätä on jo pitkään odotettu. Kiinalaisella pääomalla päästään pitkälle kohti riippumattomuutta yksittäisistä suuryrityksistä.
Kansleri Jaakko Hongon nimeä kantavassa tilaisuudessa Björn Wahlroos
luennoi aiheesta "Pandemia ja rakenneongelmat - Suomen haasteet uudessa
maailmantaloudessa". Tilaisuudessa jaetaan myös Jaakko Honko -mitalit.
Entinen mahtiyhtiö Nokia on tippunut totaalisesti pois Suomen top 10 -listoilta. Ei yhtään puhelinta 10 myydyimmän joukossa. Nokiaa käy sääli. Meillä täällä JTaloussakin on arvosteltu Nokiaa mutta olo on haikea, kun Nokialla ei enää ole juurikaan markkinaosuutta edes Suomessa.
