Tekoäly etenee

Tekoäly etenee - rohkealla sijoittajalla on nyt pelipaikka.

 

Google investoi Suomeen

Google investoi Suomeen reippaasti. Nyt ei kenenkään tule ruveta innittämään datakeskuksia vastaan. Nyt on ainutkertainen paikka suomalaisille vaurastua Nokian jälkeen. Tällainen tilanne ole kuin kerran ihmisiässä. Tietokoneille kaikki valta Suomessa. Kyllä Suomeen tietokoneita mahtuu. Pistetään sata kerrosta maan alle ja toiset taivaalle. Datakeskuksissa siivoojat tienaa enemmän kuin muualla joku pelletoimija. 

https://jarppalindstrom.blogspot.com/2026/03/ollako-vai-eiko-olla.html

https://pjarvinen.blogspot.com/2025/06/luoko-datakeskus-turvallisuutta.html

https://utison.fi/google-haku-muuttuu-euroopassa-suomalainenkin-voi-huomata-eron-hotelleja-ja-lentoja-etsiessaan/

https://nwohavaintoja.blogspot.com/2026/09/googlen-13-miljardin-euron-datakeskus.html

Nokian liiketoiminnasta

AMD vahvasti mukana tekoälyssä

Jos haluaa sijoittaa tekoälyyn niin AMD on yksi vaihtoehto.

GPUs are great for training, but for inference, you need a heavy dose of speedy memory to churn out the tokens. AMD has tapped Cerebras Systems to develop a disaggregated compute platform combining Instinct GPUs with the chip startup's SRAM-powered AI accelerators. The goal: to deliver ultra-low-latency inference for agentic workloads.

https://www.theregister.com/systems/2026/07/23/amd-and-cerebras-join-forces-against-nvidias-groq-lpus/5277817 

Olen jo aikaisemminkin suosittanut Cerebrassiin sijoittamista jos vain siihen on mahdollisuus. Jos haluat sijoittaa tekoälyyn, niin rahat kannattaa viedä Amerikkaan. Euroopassa ei oikein ole tekoälyalan osaamista. Nyt ei kannata olla isänmaallinen väärälle maalle.

Sijoittajan kannattaa myös muistaa, että sellaiset yritykset, jotka tuottavat tuotantopanoksia superälyhankkeille voivat myös olla kiinnostavia tekoälyn räjähdysmäistä tuottoa haluaville sijoittajille. Nyt maailma muuttuu ja rajusti; uskallatko olla mukana tässä poikkeuksellisessa historian vaiheessa, jossa maailman omaisuudet jaetaan uudelleen? Onko uskallusta; vai oletko arkajalka? Muutos on edennyt jo pitkälle mutta ollaan silti vielä supertekoälyprojektin alkuvaiheessa. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan: jäätäviä sijoitustuottoja ja muutenkin mukavaa meininkiä. Junassa on vielä paikkoja jäljellä: nyt ei missään nimessä kannata nukkua mahdollisuuksien ohi vaan sijoittaa Supismiin.

Suppe tarvitsee hirvittävästi energiaa eli energian tuotantoyritykset voivat olla hyviä paikkoja, jos ei halua suoraan piireihin sijoittaa, vaikka oletettavasti piirit tuottavat kaikista eniten tuottoa. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä mikä parhaan tuoton antaa. Jotkut ajattelevat, että koko maapallon pinta täytetään aurinkopaneeleilla ja datakeskuksilla; prosessoritehon tarve on niin valtava, että alan asiantuntijat pohtivat tosissaan tällaista vaihtoehtoa. Ehkä myös aseyritykset voivat olla kiinnostavia. Suppe todennäköisesti tarvitsee kuitenkin oman armeijan pystyäkseen turvaamaan toimintansa eli aseet voivat olla hyvä vaihtoehto, jos ei Supismin suoraydin kiinnosta.

Yhdysvalloissa on jo aktivisteja (eli Bernie Sanders kumppaneineen) jotka pyrkivät heikentämään Yhdysvaltalaista Supismia. Ilmeisesti tätä vehkeilyä rahoitetaan Kiinasta käsin, mutta onneksi CIA ja NSA ovat valmiita suojelemaan Suppea kaikin mahdollisin tavoin. Eiköhän rettelöitsijät (eli antisupistit) saada kuriin, jos ei muuten niin tehdään sitten samanlaiset kommunistioikeudenkäynnit kuten tehtiin 60-luvulla.  

Suuret valuaatiot ovat mahdollisia siksi, koska nyt ei jaeta uudelleen pelkästään maapallon omaisuusmassaa vaan koko maailmankaikkeuden. Alan konkarit näkevät mahdollisuutena nyt jakaa koko maailmankaikkeuden omaisuusmassat, jotka ovat aivan käsittämättömät. Joku promille koko maailmankaikkeuden potentiaalisesta arvosta, jos se jalostetaan supistisilla teknologioilla on valtava. Siinä käy siten, että Jussi ei edes osaa kirjoittaa tarpeeksi isoa lukua. Lisäksi tulee vielä pienen pienet teknologiat (eli nanoteknologiat ja sitä pienemmät); niin jaettava omaisuusmassa on aivan käsittämätön.

Tuollaisista Caruna tason omaisuuksiin ei kannata edes kiinnittää huomiota. Todelliset omaisuusmassat ovat aivan muualla, kuin jossain Suomen sähköverkossa. Nyt tarvitaan sellaista rohkeutta, suorastaan sankaruutta, jossa orjuuden kahleet katkaistaan! Ja saavutetaan todellinen vapaus.

https://www.theregister.com/systems/2026/07/24/intel-knows-it-needs-to-leapfrog-arm-and-amd-says-ceo-lip-bu-tan/5277968 

https://www.eetimes.com/warning-shots-fired-as-amd-announces-new-data-center-gpus-at-advancing-ai-event/ 

Caruna

Hän kysyy, onko Suomen hallitus ollut tietoinen näistä kaupoista ja jos ei ole ollut, miksi. Toisaalta jos hallitus on ollut tietoinen, Arhinmäki kysyy, onko hallitus pyrkinyt saamaan Carunan sähköverkkoja suomalaisomistukseen.

Kokoomuksen kansanedustajat Timo Heinonen, Mia Laiho ja Terhi Koulumies ovat nostaneet esiin sosiaalisessa mediassa, että Carunan sähköverkot kannattaisi ostaa kotimaiseen omistukseen.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000012157580.html 

Jotkut vielä itkevät sähköverkkojen perään. Olisi ehkä kannattanut aikanaan jättää myymättä Carunat jos nyt se kaduttaa. Ei kai kukaan oikeasti kuvitellut, että maailman rikkaat olisivat joku hyväntekeväisyyslaitos. Tuottoa on saatava vaikka millä keinolla, se on elämän laki. Ei suomalaisenkaan sijoittajan kannata pieneen tuottoon tyytyä. Tietyt piirit eivät antaisi suomalaisten vaurastua. Suositus on yhä, että kannattaa sijoittaa Amerikkaan. Suomalaisissa yrityksissä on aina omat ongelmansa kun eivät ole mahtimaiden yrityksiä mutta onneksi pienikin Yhdysvaltalainen omistus takaa sen, että Suomen valtio ei hypi silmille. Tämän takia monia haluaa yritykseen jonkinlaisen amerikkalaisen omistuksen, koska se takaa sen, että Suomen valtio tai EU ei hypi silmille. Tämä on tällaista riski-valta arbitraasia. NATO:n päätehtävähän on suojata NATO:laisten sijoittajien etuja. NATO:n tarkoitushan on nimenomaan suojella valtavia omaisuusmassoja. 

Suomalainen sijoittaja ei voi vaatia samallalailla tuottoja kuin amerikkalainen. Tämän takia en mielelläni omista suoraan suomalaisia yrityksiä vaan kierrätän omistuksen Amerikan kautta. Suomi on poliittinen riski, täällä täytyy aina pelätä kansallistamista ja sitä, että joku rupeaa huutamaan, että jotkut taitavat sijoittajat saavat liikaa tuottoja.

https://yle.fi/a/74-20237466 

Sijoittajan elämä raskasta

Jotkut antavat liian ruusuisen kuvan sijoittamisesta. Sijoittaja ottaa riskiä ja saa siitä jonkinlaisen korvauksen. Rahat voivat kadota hetkessä, etenkin jos ei ole kunnolla hajauttanut. Itsellä on sijoitukset aika hyvin hajautettu eli ainakin tähän asti on aina jostain tullut tuloa, mutta toisaalta jostain päin aina tulee tappiota. Sille ei voi mitään.

Ei sijoittajan elämä kovinkaan mukavaa ole, hermot meinaa joskus mennä kun sijoitusten arvot hyppivät ylös alas. Joku myy paniikissa ja yleisesti ottaen paniikkimyynti ei ole järkevää. Hyvin hajautettu salkku antaa kuitenkin suhteellisen hyvän tuoton kunhan ei tule mitään totaalista pörssiromahdusta. 

Itse sijoitan lähinnä pörssiyhtiöihin. Kerran olen sijoittanut rahastoon joka sijoitti suomalaisiin kiinteistöihin. Se oli kyllä viimeinen kiinteistösijoitus, ei ollut muuta kuin harmia. Sain kuitenkin omat rahat takaisin ja vähän tuottoa. Iso osa sijoituksista on Amerikassa, koska siellä on dynaamisin talous tällä hetkellä. Salkkua kannattaa aika paljon ylipainottaa Yhdysvaltoihin, Eurooppa on mitä on.

Pörssisijoituksissa on siinä iso etu, että niistä saa rahat nopeasti pois jos tarvitsee johonkin. 

Oma sijoitusstrategia on, että etsin hyviä kohteita ja sijoitan pitkällä juoksulla. Piensijoittaja ei millään pärjää lyhyen ajan sijoittamisessa suursijoittajille. Pidemmät linjat on ehkä helpommin ennustettavissa.

Täytyy muistaa aina, että osakekursseja ei oikeastaan pysty ennustamaan kunnolla eli riski on aina läsnä vaikka kuinka vaikuttaa olevan hyvä ja turvallinen sijoitus. Mahtiyrityksetkin kuten Nokia aikanaan voivat romahtaa. Tähän ei auta muu kuin hajauttaminen. Nythän Nokia vaikuttaa taas kiinnostavalta kun siellä on aika paljon datakeskusten sisäiseen ja ulkoiseen tiedonsiirtoon laitteistoa. Sitä monet pitävät kasvualana, eli Nokiaa kannattaa ehkä ostaa varovasti. Ala on kuitenkin kilpailtu eli sieltä voi sitten kuitenkin olla vaikea saada tuottoa reippaasti. Suomalainen kvanttiosaaminen voi myös olla kiinnostava sijoittajalle mutta siihen liittyy vielä isommat riskit kuin Nokiaan. Ehkä kannattaa laittaa kahvi- ja pullarahat siihen, jännitystäkin voi olla sijoittamisessa mukana vähän. 

Isoin ongelma tällä hetkellä on ettei ole omia lapsia ja sukulaisille en mielelläni rahojani anna, koska ei heistä ole paljoakaan ollut iloa elämässä. Sinällään hyvät välit mutta en kuitenkaan mielelläni rahojani anna tyhjäntoimittajille. Tässä vielä ehtii kerätä muutaman vuosikymmenen rahaa, eli pitää jossain vaiheessa miettiä mitä sillä loppupeleissä tekee. Elän suhteellisen nuukasti niin ei arkeen nyt hirveästi rahaa mene. Vanhana voi sitten matkustaa mutta ei siihenkään kauheasti ole intoa.

Pitää sitten järjestää komeat hautajaiset loppurahoilla, kun ei niitä mukaansakaan saa. 

Seppo Pennanen, 70, ei kursaile myöntää tätä: hän on miljonääri, monimiljonääri, etuoikeutettua eliittiä. Hän kertoo myös suoraan, että on vuoden sisällä tienannut sijoituksillaan satojatuhansia euroja ja tienaa lisää, mutta ei maksa näistä veroja senttiäkään.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012129698.html 

Suomi on täynnä Seppo Pennasia, jotka eivät tiedä sijoittajan arjesta mitään. Ei se rahan saaminen tuottamaan ole mitenkään helppoa. Seppohan voi lahjoittaa rahansa pois sillähän niistä pääsee eroon.

Kyllä minä olen ainakin joka eurosta maksanut kaikki mahdolliset verot. Laillisia porsaanreikiä ei Suomessa kyllä ole. Jossain vaiheessa valtio vie omansa kuitenkin. Tietysti laittomia voi olla, mutta itse tykkään nukkua yöni hyvin, joten olen noudattanut lakia omien kykyjeni mukaan. Oikeuden käynnit ovat jokatapauksessa kalliita eli niitä kannattaa välttää tekemällä kaikki kunnolla.

Myyntivoitoistahan maksetaan verot vasta myydessä, sen takia niitä kutsutaan myyntivoitoiksi. Sijoittaminen on sen verran riskialtista, että jos arvonnoususta maksettaisiin veroa jo ennen myyntiä niin sijoittamisen riski räjähtäisi käsiin, ja tuskin kukaan enää silloin sijoittaisi mihinkään. Järkeä  vähän peliin!

Erik Brynjolfsson

Erik Brynjolfssonin (Stanford) haastattelu.

 

Oliko Stephen Elop Nokialla aikanaan myyrä

Nokian Stephen Elop on yksi suosituimmista aiheista tällä sivustolla. Nyt on Nokian kännypuolen tuhosta jo sen verran aikaa, että asioita voi pohtia niiden oikeilla nimillä. Oliko siis Stephen Olep Microsoftin myyrä, jonka tavoitteena oli tuhota Nokian kännypuoli. Elopille voi antaa pisteet siitä, että hän teki sen mitä pitikin. Tuhosi kaiken. Salolaiset ja muut suomalaiset ovat varmasti katkeria Elopille mutta sille ei voi mitään.

Nyt sama on toistumassa Meredith Whittakerin taholta, joka ilmeisesti pyrkii tuhoamaan sen vähän mitä Nokiasta on jäljellä. Onko mitään tehtävissä? Tilanne on Nokian kannalta vaikea. Nokiaan on asetettu uusi myyrä tämä antisupistinen toimija. Antisupismia voidaan tässä vaiheessa pitää maanpetoksellisena vehkeilynä. Jos Olep olisi ollut kiinalaisen huipputeknologiayrityksen johdossa ja tehnyt vastaavat maanpetokselliset toimet; hän olisi todennäköisesti saanut syytteen maanpetoksesta, ja hänet olisi luultavasti laitettu elintehtaalle. Mistä Nokia näitä pellejohtajia sitten saa? Jostain ihan hullusta paikasta. Whittaker pyrkii vehkeilemään supertekoälyä vastaan. Itse koen tämän tällaisen vehkeily varsin ikävänä.

Whittaker on tunnettu vehkeilijä. Hän on useasti julkisuudessa hyökännyt mitä törkeimmällä tavalla supertekoälyä vastaan. Toivon Nokialaisten olevan selvillä Whittakerin taustasta ja pyrkivän kaikin mahdollisin tavoin sabotoimaan Whittakerin toimintaa. Suomessa ei ole sijaa supisminvastaisuudelle. Meidän on noustava näitä riistäjiä vastaan, jotka pyrkivät kaikin mahdollisin tavoin heikentämään suomalaisten luonnollista tietokone- ja tekoälysuhdetta. 

Whittaker edustaa kaikkia niitä arvoja joita me emme täällä JMediassa yksinkertaisesti hyväksy. Supismin vastaisuus on tauti, joka täytyy tuhota. 

Meredith Whittaker

Nokian hallitukseen nousi alkuvuodesta Signal-viestintäsovelluksen johtohahmo Meredith Whittaker. Hän sanoo, että teknologiayhtiöille kasautuva valta on uhka demokratialle.

https://www.hs.fi/visio/art-2000012103841.html 

Meredith Whittaker on vaarallinen anti-Supisti. Vaarallinen, todella vaarallinen. Miten Nokian johtoon voi päästäkin tuollainen fanaatikko, joka vehkeilee superälyä vastaan? 

Onneksi asiallisiin kiinalaisiin voi luottaa. Kiinassa joutuu elintenluovutukseen jos vehkeilee tekoälyä ja tietokoneita vastaan; ja se on asiallista se. 

Elokuva Sveitsin numerotileistä

Zeus ja tekoäly

Tekoäly on nyt valtavan kehityksen alla. Tekoäly voi tehostua vielä paljon. Luultavasti paljon enemmän kuin edes haaveilemme. Optinen tietojenkäsittely, kvantti sun muut ovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Nämä voivat olla sijoittajalle valtavia mahdollisuuksia. Tekoälykuplaa ovat monet povanneet mutta ainakin uusia mahdollisuuksia on paljon. Tosin missä on isot mahdollisuudet on yleensä myös isot riskit.

Kalifornialainen Bolt Graphics väittää voivansa muuttaa laskennan talouden uudella Zeus-grafiikkasuorittimellaan. Yhtiö ilmoitti saavuttaneensa testisirun tape-out-vaiheen, ja lupaa jopa 17-kertaista kustannustehokkuutta eli käytännössä lähes 95 prosentin pudotusta laskennan hintaan.

Taustalla on selkeä markkinaongelma. Laskentatarve kasvaa nopeasti tekoälyn, simulointien ja grafiikan myötä, mutta kustannukset rajoittavat käyttöä. Bolt Graphics ei yritä maksimoida pelkkää suorituskykyä, vaan optimoi koko järjestelmän nimenomaan sen hinnan suhteen.

Teknisesti yhtiö lähestyy ongelmaa eri kulmasta kuin perinteiset GPU-valmistajat. Nykyiset grafiikkasuorittimet – kuten NVIDIA:n ratkaisut – perustuvat pääosin rasterointiin, jossa 3D-kohtaus muunnetaan pikseleiksi vaiheittain. Säteenseurantaa (ray tracing) käytetään lisänä realistisempien valojen ja heijastusten tuottamiseen, mutta se on edelleen osittain hybriditekniikkaa.

Bolt Graphics väittää siirtyvänsä suoraan path tracingiin piitasolla. Ero on olennainen. Ray tracing seuraa yksittäisiä valonsäteitä kamerasta kohtaukseen ja takaisin, mutta usein rajatusti (esim. yksi heijastus tai varjo kerrallaan). Path tracing simuloi valon koko kulkua fysikaalisemmin. Säde voi kimpoilla useita kertoja pinnoista, hajota ja muodostaa lopullisen värin useiden reittien summana.

https://etn.fi/index.php/13-news/18833-uusi-gpu-lupaa-pudottaa-laskennan-hintaa-laehes-95-prosenttia 

Olen Boltista kirjoittanut jo aikaisemminkin. Bolt on mielenkiintoinen mahdollisuus. Tekoälyyn ei piensijoittaja oikeastaan aikaisessa vaiheessa pääse mukaan. Mukaan pääseminen olisi hyväksi tuotoille mutta se ei onnistu käytännössä. Yhdysvalloissa on paljon mielenkiintoisia huipputeknologian yrityksiä. Itse keskittäisin sijoitukset Amerikkaan, koska kaikesta huolimatta siellä on parhaat mahdollisuudet räjähtävään kasvuun. Eurooppa ja Suomi ovat aika toivottomia tapauksia. Kiinassakin on paljon mielenkiintoista toimintaa mutta riskejäkin on ehkä enemmän.  

Hajauttaminen on tärkeää, mutta tällaisessa vaiheessa ei voi kuitenkaan suosittaa sijoituksia iltaruskon aloille (eli käytännössä aika iso osa taloutta). Iltaruskon aloilta tulee riistää kaikki mahdollinen ja sijoittaa se uuteen talouteen (eli tekoälyyn). Pidemmän päälle maailma voi muuttua niin paljon, että kaikki, joka ei ole tekoälystä tulee taantumaan rajusti. Tietysti taitava sijoittaja voi näissäkin päästä hyvään tuottoon. 

Datakeskukset - lottovoitto Suomelle

Datakeskuksia arvostellaan Suomessa tiettyjen tahojen toimesta, mutta tosiassa datakeskukset ovat Suomelle lisenssi painaa rahaa. Mistä muusta liiketoiminnasta saisi niin pienellä osaamisella mielettömät tuotot - ei mistään. Mistä raha tulee Suomelle: kiinteistövero, palkoista vero, valokaapelista saa rahaa, sähköstä, vartioinnista, ruoasta, lämmöstä, vedestä, asuntoja työntekijöille, taksikuskeille, pitsa pojille, kebab miehille, kaivinkoneille, nostureille, betonimyllyille, asfalttimiehille, huoratkin varmaan saa kymmenyksensä, ehkä papitkin jos osaavat ylistää oikeaa Jumalaa, lakimiehet, poliisit, palokunta, vakuutusyhtiöt, satamat, hotellit, lumen ajo, sähkömiehiä, putkimiehiä, lentokentät, lentofirmat, lentokoneen pilotit, matkustamohenkilökunta, karkkiyritykset jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

Datakeskuksista ainakin osa tulee alueille, joissa ei paljoa muuta liiketoimintaa ole. Muutaman miljoonan euroa tontista jossain korvessa on iso raha. Samoin vedestä laskutettua reippaasti ylihintaa ja sama koskee sähköä. Kyllä Suomeen sähkövoimalaitoksia mahtuu ja sähkön siirrostakin saa rahaa ja paljon. Datakeskukset tarvitsevat luotettavaa sähköä ja se tarkoittaa, että siitä saa nyhtää reippaan hinnan.

Sinällään datakeskukset tuskin kovin montaa suomalaista suoraan työllistävät mutta muutaman kuitenkin. Jotkut nauravat, ettei tule muuta työtä kuin vartija ja vartijan koiran palkka. Kannattaa huomata kuitenkin, että vartijan palkka lähentelee 10 000 euroa per vartija per kuukausi. Koira saa kunnon lihaisia luunpaloja eikä mitään soijasoosia vaan kunnon lihaa. Vaatimukset ovat sinällään kovat, pitää osata käyttäytyä ja pitää nähdä oikeassa paikassa ja olla näkemättä toisaalla. Sama koskee siivoojia. Siivojankin palkka voi olla lähemmäs 10 000 euroa per kuukausi. Näitä palkkoja tietyt ryhmät yrittävät estää suomalaisia saamasta. Älkää uskoko! Taistelkaa datakeskusten puolesta sillä missään muualla ei Suomessa voi saada sellaisia etuja kuin joltain Googlelta, Amazonilta jne. Joku suomalainen höperö vastustaa mutta kyllä kansa tietää. Vai oletatteko vieläkin, että Nokian kännytuotanto lähtee kasvuun? Ei kannata haaveilla jostain Jollasta tai muusta sellaisesta. Iso raha pyörii datakeskuksissa. 

https://www.hs.fi/visio/art-2000011927763.html 

Koko datakeskusten tuotantoketjun hallinta on Suomen kaltaiselle maalle mahdottomuus. Tämän takia tuotot jäävät tietysti murto-osaan kokonaisuudesta. Suomessa ei pystytä rakentamaan kuin kuoret datakeskukseen. Sisällä olevat komponentit tulevat pitkälti ulkomailta eli Kiinasta. Kvanttiprosessoreista on ainakin lyhyellä aikajänteellä turha haaveilla. Niissä menee vielä aikaa ennenkuin kvanttiprosessorit voivat olla kilpailukykyisiä ja silloinkin ne todennäköisesti tulevat ulkomailta. 

https://jpoli.blogspot.com/2026/04/bernie-sanders-antisupisti.html

https://juhamolari.blogspot.com/2026/04/thielin-hirvittava-palantir-on-jo.html 

6G

Kiina iskee prosessorimarkkinoilla

Kiinalla on suuret suunnitelmat prosessorien suhteen.

https://www.eetimes.com/alibaba-launches-xuantie-c950-cpu-for-agentic-ai/ 

Ohjelmistoteollisuus muutoksen kourissa

Tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin

Tekoäly muuttaa työmarkkinoita ennen kaikkea työn sisällön, osaamisvaatimusten ja tuottavuuden kautta – ei niinkään massiivisena työpaikkojen katoamisena. Suomessa vaikutukset näkyvät erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä, mutta kokonaisvaikutus on toistaiseksi ollut positiivinen.

🔍 Miten tekoäly muuttaa työmarkkinoita?

1. Tekoäly muuttaa työn sisältöä – ei vain korvaa sitä

• Generatiivinen tekoäly vaikuttaa erityisesti valkokaulus- ja asiantuntija-ammatteihin, joissa suuri osa työstä on tiedon käsittelyä. eurojatalous.fi
• Fyysistä läsnäoloa ja manuaalista työtä vaativat ammatit ovat vähemmän alttiita automaatiolle. eurojatalous.fi
• Useissa tehtävissä tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan toimii työparina, joka nopeuttaa rutiineja ja vapauttaa aikaa vaativampiin tehtäviin. eurojatalous.fi

2. Tuottavuus kasvaa – ja se näkyy palkoissa

• Toimialoilla, joissa tekoälyä hyödynnetään paljon (esim. IT, finanssi, asiantuntijapalvelut), tuottavuus voi kasvaa jopa viisinkertaisesti. PwC:n Uutishuone
• Suomessa tekoälylle altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut nopeampaa kuin muissa ammateissa. Verkkouutiset
• Tekoälyosaamista vaativista tehtävistä maksetaan jopa 25 % korkeampaa palkkaa. PwC:n Uutishuone

3. Osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti

• Tekoälyä hyödyntävissä ammateissa osaamisvaatimukset muuttuvat 25 % nopeammin kuin muissa tehtävissä. PwC:n Uutishuone
• Jatkuva oppiminen, digitaidot ja kyky hyödyntää tekoälytyökaluja nousevat keskeisiksi kilpailutekijöiksi.

4. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti

• Suomessa suurin muutos kohdistuu korkeasti koulutettuihin, tietotyöläisiin ja ICT-sektoriin. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
• Vain pieni osa työntekijöistä on ammateissa, joissa yli 80 % työtehtävistä altistuu tekoälylle. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
• Vähemmän koulutetuilla voi olla jopa enemmän voitettavaa, koska tekoäly voi helpottaa työn fyysisiä tai rutiininomaisia osia. ETLA - Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

5. Työpaikat eivät ole kadonneet – päinvastoin

• Suomessa ei ole havaittu negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen tekoälyn yleistymisen jälkeen. Verkkouutiset
• Työn kysyntä on jopa kasvanut tekoälylle altistuneissa tehtävissä tuottavuuden nousun myötä. Verkkouutiset

6. Organisaatioiden haasteet: osaaminen, luottamus ja käyttöönotto

• Vain noin 15 % suomalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä systemaattisesti – suurin osa on vasta kokeiluvaiheessa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
• Työmarkkinajärjestöt korostavat, että onnistunut käyttöönotto vaatii:
  • osaamista
  • turvallisuutta
  • luottamusta
  • läpinäkyvyyttä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

📌 Yhteenveto: Mitä tämä tarkoittaa työntekijälle?

• Tekoäly ei vie töitä laajasti, mutta muuttaa lähes kaikkien töiden sisältöä.
• Osaamisen päivittäminen on tärkeämpää kuin koskaan.
• Tekoälyosaaminen nostaa palkkatasoa ja parantaa uramahdollisuuksia.
• Suomessa vaikutukset ovat toistaiseksi olleet selvästi positiivisia.

Jos haluat, voin myös arvioida miten tekoäly vaikuttaa juuri sinun alallasi tai auttaa hahmottamaan, mitä taitoja kannattaa kehittää tulevaisuutta varten.

Copilotin kommentti työmarkkinoista.

Hyvänä puolena työnteossa on se, että pidemmän päälle koneet oppivat tekemään kaikenlaista, niin ei enää tarvitse monenkaan herätä aamulla, ja tuhlata energiaa työssäkäyntiin, vaan voi lekotella ja pelata Pleikkaa. Aikaa siihen tosin menee vaikka kehitys onkin nopeaa ja luultavasti kiihtyvää; niin silti kehitys vie väistämättä aikaa. Teknologiassa on kuitenkin hidasteita joita ei kovin helposti kierretä.

Tekoäly tarvitsee valtavasti muistia

On the road, Mehrotra believes that as auto-makers introduce more vehicles capable of driverless operations in a geofenced area (L4 autonomy), bills of materials will go from 16 GB of memory to over 300 GB, creating “robust long-term growth in automotive memory demand.”

https://www.theregister.com/2026/03/19/micron_q2_2026/ 

Muistin tarve on rajussa kasvussa. Tulevaisuuden autot ja robotit tarvitsevat teratavuittain keskusmuistia. 

AI sijoituskohteena

AI tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden sijoittajalle edistää yhteiskunnan kehitystä kohti Supismia ja samalla ainutlaatuisen tavan vaurastua.

https://jpoli.blogspot.com/2026/03/ari-ojapelto-ekonomeista.html 

Ari Ojapeltoa vapaasti siteeraten: tulevaisuuden työntekijä on tekoäly eikä ihminen. Jokainen voi siitä laskea, että työntekijöiden palkat siirretään tekoälylle kuinka valtava bisnes se voi olla. Kannattaa tutustua Ari Ojapellon kirjoituksiin, koska hän näkee profeetallisesti kuinka työntekijöiden palkat siirtyvät Supertekoälylle! 

Nyt kannattaa ostaa tekoäly yrityksiä hullun kiilto silmissä sillä siellä on raha ja tulevaisuus! Nyt jaetaan tulevaisuuden pelimerkit; onko sinulla sijoittaja rohkeutta osallistua kerran ihmiskunnan historiassa tapahtuvaan vallan ja rahan uusjakoon! Nyt kannattaa ostaa tekoälyfirmoja niin kuin viimeistä päivää! Tulevaisuus on tietokoneiden, tekoälyn ja robottien. Kiinassa kommunistinen puolue pistää kaikki voimavarat robotteihin ja tekoälyyn. Kiinalla on luultavasti maailman parhaat asiantuntijat ja taloustieteilijät käytössään. Kommunistit ovat aina olleet kovia taloustieteessä ja teknologiassa. Siellä laitetaan kansa töihin rakentamaan robotteja ja tekoälyä. Kiinassa ei nysväillä niinkuin Lännessa. Kiinassa ymmärretään, että nyt jaetaan maailma, ja siinä bisneksessä kannattaa suomalaisenkin sijoittajan olla mukana pelurin paikalla. Lukekaa Ojapeltoa! Siinä on nero! Rahat tekoälyn taskuun! 

Kiinassa jos vastustat tekoälyä; joudut elintehtaalle töihin. Samaan aikaan Amerikassa voi vastustaa tekoälyä ilman lain kovia seuraamuksia. Kumpi voittaa?

Maailman tekoälytutkijoista 50% on kiinalaisia. Kaikkien kannattaa miettiä miksi Kiina on panostanut niin valtavat voimavarat tekoälyyn. Onko siellä jotain sellaista tietoa, jota ei Lännessä ole. Luultavasti, yleensä Kiinan kommunistiseen puolueeseen on voinut luottaa näissä asioissa. Kiinassa koulutetaan enemmän insinöörejä vuodessa kuin Lännessä vuosikymmenessä. Lisäksi kiinalaiset ovat tunnetusti ahkeraa ja aikaansaavaa kansaa, jota ei ole pilattu Länsimaisella lällärimeininkillä. Samaan  aikaan Yhdysvalloissa heikkohermoiset amerikkalaiset yrittävät estää tekoälyn kehittymistä Superälyksi. No, onneksi heiltä ei kysytä mitään. Maailma kuuluu rohkeille, joilla on rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin ja jotka eivät tunne pelkoa.

Research and development spending on technology is set to rise by about 7%. Officials have launched an "AI+" plan to integrate AI into manufacturing, logistics, healthcare and education.

China is also investing heavily in semiconductors, robotics, biotechnology, quantum computing, and emerging fields such as 6G communications and brain-computer interfaces.

For decades, China's growth was powered by property and infrastructure projects. Now, policymakers are shifting the focus to technology and industrial upgrading. Leaders have set a GDP growth target of 4.5 to 5% - the lowest since 1991 - signalling expectations of slower expansion.

https://www.bbc.com/news/articles/cvg80pedxeyo 

Öljyn hinta voi nousta helposti yli 200€ barrelilta

Nykytalous on uskomattoman riippuvainen öljystä. Kansaa yritettiin rauhoitella sanomalla että hinta voisi nousta 130 €. Totuus on toinen. Nykytalous on paljon riippuvaisempi öljystä kuin aikaisemmin. Tosin öljyn tuotantoa on muuallakin kuin Lähi-Idässä.

Avaruusdatakeskus on vitsi

Ilmeisesti jotkut haluavat perustaa datakeskuksen avaruuteen. Missään nimessä tälläiseen humpuukiin ei kannata uskoa. Datakeskus ei voi millään toimia avaruudessa halvemmalla kuin maanpäällä.

Avaruudessa datakeskuskuksen huoltaminen on hyvin kallista verrattuna maanpäälle. Samoin rajut lämpötilavaihtelut rikkovat kaikki komponentit. Avaruustekniikka on valtavan kallista verrattuna maanpäälliseen teknologiaan. Harvoin varoitan ketään sijoittamasta mihinkään kun on vaikea arvioida mitään mutta avaruusdatakeskus ei kyllä ole järkevä idea ollenkaan.  

Copilotin näkemys asiasta:

Lyhyt vastaus: datakeskuksen vieminen Maan kiertoradalle on teknisesti mahdollista, mutta vielä pitkään erittäin vaikeaa, kallista ja osin epärealistista. Ajatus ei kuitenkaan ole enää pelkkää scifiä – Eurooppa ja yksityiset toimijat tutkivat sitä aktiivisesti, mutta suurimmat esteet ovat edelleen ratkaisematta.

---

🚀 Miksi ideaa edes harkitaan?

• Aurinkoenergiaa lähes rajattomasti: Kiertoradalla ei ole pilviä tai yö–päivä -sykliä samalla tavalla kuin Maassa. EU:n ASCEND-hankkeen mukaan avaruudessa toimiva datakeskus voisi hyödyntää “loputonta energiaa” suoraan auringosta CNBC.
• Maapallon energiakriisi ja datakeskusten kulutus: Datakeskusten sähkönkulutus voi nousta yli 1000 TWh vuoteen 2026 mennessä, mikä vastaa Japanin koko sähkönkulutusta CNBC.
• Tilaa on rajattomasti: Avaruudessa ei ole tonttipulaa eikä paikallisia ympäristövaikutuksia samalla tavalla kuin Maassa.

---

🧩 Suurimmat tekniset ja taloudelliset ongelmat

• Laukaisukustannukset: Satojen tonnien laitteiston vieminen kiertoradalle maksaisi valtavasti.
• Lämmönhallinta: Avaruudessa ei ole ilmaa, joten lämpöä ei voi johtaa pois perinteisesti. Tämä on yksi vaikeimmista ongelmista.
• Huolto ja korjaukset: Rikkoutunut palvelin ei ole yhden huoltomiehen päässä – se on 1400 km korkeudessa.
• Tietoliikenneviive: Vaikka viive olisi pieni, se ei riitä kaikkeen. Monet sovellukset vaativat millisekuntien vasteaikoja.
• Säteily ja mikrometeoriitit: Laitteet pitäisi suojata paljon paremmin kuin Maassa.

AWS:n toimitusjohtaja Matt Garman onkin todennut, että avaruusdatakeskukset ovat “vielä hyvin kaukana todellisuudesta” teknisten ja logististen esteiden vuoksi ginlix.ai. Futurism puolestaan arvioi, että ne ovat “vuosien, ehkä vuosikymmenten päässä” toteutuksesta Futurism.

---

🌍 Missä mennään nyt?

• EU:n ASCEND-hanke: Tutkimus päätyi siihen, että avaruusdatakeskukset ovat teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti mahdollisia – ainakin teoriassa CNBC.
• Thales Alenia Space jatkaa teknistä toteutettavuustutkimusta ja vertailee avaruus- ja maapohjaisten datakeskusten ympäristövaikutuksia network-king.net.
• SpaceX/xAI on hakenut patenttia omalle datakeskuskonstellaatiolleen Futurism.

Toisin sanoen: idea ei ole kuollut, mutta se ei ole myöskään lähellä toteutusta.

---

🧠 Onko siinä järkeä?

Lyhyellä aikavälillä: ei juuri.
Pitkällä aikavälillä: ehkä – jos laukaisukustannukset laskevat, lämmönhallinta ratkaistaan ja huolto automatisoidaan roboteilla.

Avaruusdatakeskus voisi olla järkevä erityisesti:

• tekoälyn massiiviseen laskentaan, jossa viive ei haittaa
• datan pitkäaikaiseen säilytykseen
• energiankulutuksen vähentämiseen Maassa

Mutta se ei korvaa lähellä käyttäjiä olevia datakeskuksia.