http://blog.hse-econ.fi/?p=3919
Talousjärjestelmät on sen verran monimutkaisia.
Reaalikorko on yleensä positiivinen. Maailmassa, jossa olisi vain omenoita tai muita pilaantuvia hyödykkeitä näin ei välttämättä olisi. Jos tänä vuonna on erityisen hyvä sato, ja ensi vuodesta odotetaan huonoa, niin yhdestä ensi vuoden omenasta joutuisi luultavasti maksamaan useamman tämän vuoden omenan. Eli reaalikorko olisi negatiivinen.
Kun säilyviä hyödykkeitä kuitenkin on olemassa, niin reaalikorko ei kovin helposti mene negatiiviseksi. Säilyvä hyödyke nyt on aidosti parempi kuin säilyvä hyödyke vuoden päästä: sen voi kuluttaa milloin huvittaa vuoden aikana, tai vaikka vasta sitten vuoden päästä. Kun yksi tuote tarjoaa samat hyödyt kuin toinen ja enemmänkin, niin tuleehan siitä kalliimpi. Niinpä reaalikorko tuppaa olemaan positiivinen.
Myös investointimahdollisuuksien olemassaolo vaikuttaa reaalikorkoon. Perunan voi syödä nyt, tai sen voi käyttää siemenperunana ja saada siten monta perunaa tulevaisuudessa. Joka myy tämän hetken perunoita (antolainaaja) luopuu kulutusmahdollisuuden lisäksi reaalituotosta, joten saadakseen jonkun suostumaan vaihtokauppaan joutuu tulevien perunoiden myyjä (ottolainaaja) kompensoimaan nykyperunasta luopujaa useammalla kuin yhdellä tulevaisuuden perunalla. Eli reaalikorko on positiivinen.
Monasti reaalikorko kirjoitetaan, että korko=riskivapaa nimelliskorko+riskilisä-inflaatio
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reaalikorko
http://en.wikipedia.org/wiki/Real_interest_rate
http://www.investopedia.com/terms/r/realinterestrate.asp
Tässä täytyy kuitenkin huomauttaa, että tälläinen laskutapa ei sovellu kaikkeen mahdolliseen tai tulokset voivat olla kokolailla järjettömiä. Pitkillä aikavälillä ja esim. saastumisen laskemisessa voi tulla ongelmia tämän kanssa. Parhaiten laskentamalli soveltuu yritystason laskentaan, missään nimessä korkolaskennan ei tule syrjäyttää strategista ajattelua.
Sinällään nominaalin koron ei pitäisi paljoa merkitä vaan nimenomaan reaalikoron mutta korot on monimutkaisia eikä ihan yksinkertaisesti kuitenkaan käyttäydy. Riskittömiä sijoituksia ei taida löytyä mistään.
Korkohan ei ole millään lailla sidottu pelkästään finanssimarkkinoihin ja hyvin kehittyneisiin markkinoihin mutta asiat muuttuvat hyvin monimutkaiseksi, jos puhutaan esim. katastrofitalouksista tai talousjärjestelmistä, jotka ovat hyvin sekavassa tilanteessa missä kaikki instituutiot ovat tuhoutuneet. Suurin osa ihmiskuntaa ei elä maailmassa, jossa olisi näitä kehittyneitä instituutioita. Minkälaiset ovat esim. korot tilanteessa, jossa superäly on nousemassa valtaan? Entäs sotaa käyvä kaatuva supermahti?
http://jtalous.blogspot.com/2011/07/paattyyko-amerikan-taru.html
Iso osa talousteoriasta on juuri luotu tilanteisiin, jossa on jatkuvuutta ja suhteellisen vakaat ja varmat instituutiot elikkä suurin osa todellisuudesta on jätetty pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti